maanantai 22. heinäkuuta 2013

YKSI AAMUINEN HYMY


Joka aamuinen herätyskelloni, pärisee ja meuhkaa, heittelee kasvoilleni märkää ja haisevaa nallea, päästelee riemuhuutoja ja irvistelee maireasti. Henkilökohtainen herätykseni pärähtää käyntiin aina hieman liian aikaisin. Minä haluan kääntää kylkeni, hautautua peiton sisään ja unelmoida pitkästä, keskeytymättömästä unesta. Ei auta, riemun kiljahdukset vaihtuvat pian epätoivoisiin ärähdyksiin, on pakko luovuttaa ja herätä todellisuuteen. Oho, eihän minua edes väsytä enää.

Kaurapuuroa naamariin ja leikkimään. Lataan kahvinkeittimeen tuplamukillisen, siivoan aamupalasotkut ja hyppelehdin olkkariin. Black Uhuru soimaan ja kunnon reggaefiilistelyt, kunnes muistan eiliset keskustelut ja vaihdan Steve iVanderiin. Kovat aamujamit ja fiilis nousee.

Poikanen jatkaa omia seikkailujaan, kävelee uninalle suussa olkkarin pöytää ympäri, hakkaa purkkeja lattiaan ja heittelee duplot ilmaan. Kaikkea näitä vuorotellen ja sekaisin. Perus sotku taas. Toinen kissoista vetää matot ainakin kolmeen kertaan rullalle ja lopulta löytää pesupaikkansa sohvan nurkasta. Itse hörpin kahvia tilaisuuden tullen ja nautin olostani, loikoilen lattialla samalla jonkun hyppiessä päälläni.

Ja taas ne yläkerran hemmot alkavat porailemaan. Musiikki nousee muutaman pykälän kovemmalle ja toivon, ettei naapurit ole liian ahdasmielisiä räppiluukutukseen.

Keräilen pyykit ja viikkailen kaappeihin. Väsäilen perunat ja nakkikastikkeen. Tulee mieleen lapsuus. Lounastellaan melkein hyvällä menestyksellä ja taas siivotaan sotkuja. Puolen päivän aikaan poikanen menettää tajuntansa viidessä minuutissa. Minä arvon jäänkö kaveriksi nukkumaan vai nousenko omiin puuhiini. Jälkimmäinen voitti jälleen ja tässä sitä ollaan.

Elämä hymyilee. Valoisaa päivää kaikille ♥

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti