Aiheena nainen, kauneus ja erinäiset luonnottomat irto-osat
kehossa. Meikkaamisesta olenkin jo jauhanut aikaisemmin, mutta nyt
olisi luvassa muuta. Vähän mielipidehömppää siis! Ottakaahan
huomioon, että yleistän tarkoituksella ja tämä on vain minun
mielipiteeni, enkä halua haukkua tai arvostella ketään
henkilökohtaisesti.
Luonnottomat kauneusihanteet, tekotukka, hiusten pidennykset,
geelikynnet, irtoripset, hiusvärit, itseruskettavat, solarium,
silikonitissit tai muut kauneusleikkaukset. Mitä nämä ovat? Mistä
ne tehdään? Miksi niitä käytetään?
Minua on jo pitkään ihmetyttänyt nykymaailman naiset. Tai
suurin osa niistä. Eivätkö he ole tyytyväisi itseensä? Onko
heidän itsevarmuus romahtanut vai tulviiko se jo yli äyräiden? Vai
ovatko kaikki oikeasti niin sekaisin?
On todella ymmärrettävää, että nainen haluaa huolehtia
ulkonäöstään. Se on ihan suotavaakin. Se kumpuaa jo kaukaa ja
vielä kauempaa – naiset ovat tehneet sitä aina. On ymmärrettävää,
että haluaa tukkansa olevan nätisti ja vaatteensa olevan puhtaita,
peseytyä ja huolehtia hyvästä kokonaisvaltaisesta hygieniasta.
Kukapa ei haluaisi tuntea itseänsä kauniiksi. Varsinkin varakkaissa
länsimaissa tämä on lähes jokaisen kohdalla normaali
toimintatapa.
Valitettavasti tämä ei tunnu enää riittävän. Nykypäivänä
ilmiö on lisääntynyt huimasti ja on saatava tunkea itseensä mitä
kummallisempia asioita, mitä enemmän hilpetööriä ja mitä
enemmän luonnotonta tekokauneutta. Mihin ovat hukkuneet oma
identiteetti ja aitous, oma persoonallisuus? Väittääkö joku
oikeasti, että luonnottomat irtoasiat korostavat omaa
persoonallisuuttaan? Sitä ei ainakaan erota luonnottoman roskan
takaa. Joka toinen nainen on joka toisen naisen kaksoisolento.
Hiusten pidennyksiä, tekokynsiä- ja ripsiä pursuaa joka
tuutista ulos. Paksut pitkät tukat hulmuavat tuulessa, mahtavia
tummia ripsiä räpsytellään hurmiossa ja uusimpia geelikynsiä
esitellään sosiaalisessa mediassa. Mutta missä on itse ihminen?
Kyllähän se siellä on, mutta miksi se on piiloutunut naamarin
taakse?
Tämä teollinen kauneus ei varmasti ole myöskään
terveellisimmästä päästä. Ripsien laitto tai hiuslikäkkeen
kiinnittäminen ei voi tehdä omalle tukalle tai ripsille hyvää.
Vai voiko joku niin väittää? Saati sitten ihan omat riskinsä
omaavat kauneusleikkaukset. Onko kauneus tärkeämpää kuin terveys?
Miksi kukaan haluaisi pitata omat aidot ulkonäölliset piirteensä
oman turhamaisuuden ja kauneusihanteiden vuoksi?
Minusta tämä ilmiö on lähinnä surullista. Hyvin, hyvin
surullista. Ihmisiä on niin monenlaisia, omalla tavallaan kauniita
ja omalla tavallaan niin persoonallisia. Jokaisella on ne omat
ulkonäölliset vahvuudet ja heikkoudet. Miksi siis piilotella niitä?
Jokainen voisi olla tyytyväinen siihen mitä heillä on, eikä
tyytymättömiä siihen, mitä heillä ei ole.
Vaikka nainen saisikin unelmiensa tukan ja säihkyvät
räpsyripset, onko tämä silti yhtään tyytyväisempi itseensä?
Voi olla, mutta se tuskin on aitoa ja pysyvää, lähinnä vain
hetkellistä. Minun mielestäni täyttä harhakuvan luontia.
Minusta olisi niin hienoa nähdä kaikki maailman naiset omana
itsenään. Jollain on ohut tukka, lähes mitättömät ripset, suuri
nenä, minihuulet, huonokuntoinen ihi, pikkuruiset tissit tai
epäsymmetriset kasvonpiirteet. Herää kysymys, mitä sitten? Myös
nämä ”epämieluisat” piirteet tekevät ihmisestä oman itsensä,
oman persoonansa.
Vaikka itse en olekaan näiden luonnottomien kauneusasioiden
puolella, en silti väitä, etteikö niitä voisi käyttää –
kohtuudella. Jotain pientä silloin tällöin, jos oikeasti kokee sen
oman itsensä kannalta parhaimmaksi. Pienet lisät kehoon eivät
välttämättä vielä peitä omaa luonnollista kauneutta.
Välttämättä.
Luonnonkauneus on minusta mielettömän arvostettavaa. Jokainen
nainen on luonnonkaunis, vaikka toisin väittäisivätkin. Jokainen
nainen voisi kulkea ilman kasvoja peittäviä naamareita ja kehon
muokkauksia. En tiedä, miksi maailma on mennyt tähän suuntaan vai
onko se edes? Kauhistuttaa tämä koko ajan lisääntyvä
luonnottomuus. Vai onko naisista oikeasti tullut vieläkin
pinnallisempia?
Tietenkin on varmasti naisia, jotka ovat ihan perustyytyväisiä
itseensä, mutta haluavat silti muokata kehoaan vieläkin
mieleisemmällä tavalla. Miksi ihmeessä? Eihän se toki väärin
ole, mutta onko se niin tarpeellista? Ehkä joillekin on.
Ehkä nyt jotkut miettivät, että olenko minä sitten niin
sataprosenttisen tyytyväinen itseeni. En tietenkään ole. Mutta ei
myöskään tulisi pieneen mieleenikään korvata omia ulkonäöllisiä
heikkouksiani epämäräisillä tuotteilla. Olen tyytyväinen juuri
tähän, omaan itseeni ja minulle kehittyneisiin piirteisiini. Toivon
että moni muukin pystyisi olemaan!
Riisukaa hetkeksi maskinne ja katsokaa peiliin. Jokainen meistä
on kaunis juuri näin. Muistaahan se kaunokaiset ♥
