En voi käsittää miten voi olla jo syyskuun puoliväli. Aurinko
porottaa taivaan täydeltä ja lämpötilakin on vielä reilusti yli
kymmenen. Onneksi ei sentään enää kahtakymmentä, sillä en enää
jaksa teepaitoja ja vähissä vaatteissa hillumista. Haluan takin,
huivin ja huuruisen hengityksen.
Oli aurinkoa tai ei, ulkoilut saavat tämän päivän osalta
jäädä, sillä flunssainen ja kipeä olotilani eivät anna sille
mahdollisuutta. Eilinen ulkoilu jo sen kertoi, että kannattaa
pysytellä visusti sisällä villasukat jalassa ja lämmin kupponen
kourassa.
Loikoilua loikoilun perään ja lisää loikoilua. Miten minusta
tuntuu, etten olekaan aivan niin saamaton, kun tulen kipeäksi?
Yhtäkkiä voisinkin tehdä vaikka mitä, mennä ja tulla, touhuilla
ja touhottaa! Huono puoli vain on, ettei kertakaikkiaan pysty.
Isipeikko on töissä ja me räkänokat kahdestaan kotona.
Toivottavasti poikanen ei ole suunnitellut mitään tajunnan
räjäyttävää levottomusskohtausta illaksi, sillä sitten minä
olen pulassa. Ehkä se on kuitenkin ihan okei, että vain
loikoillaan.
Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille ♥