Näytetään tekstit, joissa on tunniste värit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste värit. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

JOKAISELLE PÄIVÄLLE JOTAKIN


Olipa mielettömän vapauttavat kolme vapaapäivää. Nyt olen kuin uusi ihminen, täynnä energiaa ja voimaa, akut ladattuina keijukaisen mielellä. Kevyenä kuin höyhen! Mitä parhaimmat olot, pienet ilot ja yhdessä olo.

Keskiviikko.
Kävin syksyisellä valokuvausretkellä. Kävelin pitkin katuja, polkuja ja metsiä, istuskelin kallioilla veden äärellä, makoilin sammaleisella mättäällä, kuuntelin linnunlaulua ja olin yksin. Vain minä, ajatukseni, luonto ja kamera. Se seesteisyys ja mielenrauha, sanoinkuvaamaton tunnelma ja syksyn fiilistely. Vapauttavaa ja tajunnan räjäyttävää, sanoisinko.

Torstai. Lähdin kaupungille ja kirppareille! Pienoinen onni oli puolellani, sillä Toivo sai aika upeat kumisaappaat, toiset syksykengät ja muutaman ihanan kirjan. Parhaimman saaliin löysin kuitenkin itselleni ja voi kuinka onnellinen nyt olen! Löysin aivan täydellisen vanhan täkin, jollaista olen etsinyt jo pidemmän aikaa. Tuo yksilö sattui vain olemaan itse täydellisyys ♥ Katsokaa nyt mitkä herkkuvärit! Peitto saavutti suosionsa myös muiden keskuudessa, sillä pari kissakaveria ovat valloittaneet sen täysin ja poikanenkin käy tasaisin väliajoin lepuuttamassa siinä itseään.

Perjantai.
Villekin sai oman vuoronsa kaupungilla hengailuun. Minä puolestani olin tavanomaista tehokkaampi, sillä pelkän aamupäivän aikana sain tehtyä perunamuusia ja linssipyöryköitä sekä kaksi pellillistä korvapuusteja. Pullista ei sen enempää, sillä vähän pieleen ne menivät. Maistuivat hieman karjalanpiirakan ja pannukakun sekoitukselta, joten en suosittele käyttämään niissä täysjyvävehnäjauhoja. Vielä myöhemmin saimme Toivon Mummin vierailulle ja illemmalla kävi pikaisesti Juuso-ystäväni, joka toi mukanaan vanhan tamburiinin Toivolle. Kauneuden lisäksi soittimesta lähtee kyllä ääntäkin ja se selvisi viimeistään eilen aamulla poikasen pitäessä meille konserttia.

Eilen.
Aamuinen kauppareissu ja pikainen ulkoilu, siivoilua ja sotkemista. Isipeikon mentyä taas töihin, saimme Toivon kanssa nauttia rakkaustädin seurasta. Eipä oltu nähty taas aikoihin! Leikkiä, kahvia, sulkaata ja mukavia keskusteluja ♥ Kiitos.

Tänään. Ankaraa korvapuustien leipomista jälleen kerran, joissa käytin tällä kertaa luomu vehnäjauhoja. Valkoinen pullamössöjauho saa minut voimaan henkisesti pahoin, mutta pulliin sitä on sitten kai pakko tunkea. Aika rumiahan niistä tuli, mutta maistuivat sentään pullilta! Tänään saamme vieraiksi vielä Allun ja Ellun, joten oikein ihana päivä tämäkin.

Kaunista päivää kaikille ♥ 

torstai 12. syyskuuta 2013

RAKASTAN NIIN PALJON, ETTEN EDES MUISTA KAIKKEA

Aurinko, auringonsäteet, aamut, auttaminen, antaminen, aistit, aistikkuus, ajatukset, ajattelu, arki, arvot, askartelu, avaruus, avarakatseisuus, chili, fiilistely, elämä, eläminen, elossa oleminen, eläimet, erilaisuus, elokuvat, halit, halaus, hymyt, hymyily, hauskuus, hulluus, hellyys, heimot, hengitys, haaveilu, hämmentyminen, havahtuminen, höpsöttely, höyhenet, hipsuttelu, hengailu, herkut, huumori, hyvyys, ihmiset, ilo, iloisuus, ilahduttaminen, intiaanit, illat, ihmettely, ihmeet, ilmeily, inspiraatio, innostus, järvet, jäätelö, jäljet, kahvi, kasvissyönti, katutaide, kaupunki, keltainen, kauneus, kissat, kissan hymy, kehräys, kamerat, kasvit, kirjoittaminen, kirjeet, kirpputorit, kierrätys, kiltteys, kosketus, koskettaminen, koti, kukat, kunnioitus, kuiskaus, kävely, käsi kädessä kävely, käsityöt, lempeys, lämpö, laiskottelu, lapset, lande, laulu, laulaminen, linnut, linnunsulat, luonto, luonnollinen, luonnonmukaisuus, luottamus, läheisyys, listaaminen, lehdet, lumi, maailma, maanläheisyys, maisemat, maalaus, metsä, metsän aarteet, menninkäiset, mieli, mietiskely, mielipiteet, musiikki, muuttuminen, muistot, Muumit, Myy, nauru, nauraminen, nukkuminen, nuuskamuikkunen, olot, oikeudet, oppiminen, opettaminen, osaaminen, olemmassolo, ompelu, omituisuus, otukset, onnellisuus, optimismi, periaatteet, positiivisuus, pehmeys, peitot, pellot, peikot, periaatteet, pelaaminen, perhe, piirtäminen, pimeys, pohdiskelu, puut, puhuminen, päiväkirja, rakkaus, rakastaminen, rannat, rauha, rauhallisuus, rentoutuminen, rapsuttelu, rohkeus, rytmit, räsymatot, sisäinen kauneus, sanat, sadut, sateenkaari, sade, seesteisyys, sienet, sipsit, sarjat, silmät, suvaitsevaisuus, suitsukkeet, sumu, syksy,  suukot, syntymä, syvällisyys, Tampere, takkutukka, tarinat, tarrat, taide, tee, Toivo, tanssiminen, tajunta, tuoksut, tunnelma, tunnelmointi, tyyneys, tyynyt, tietokone, unet, unisuus, unisiepparit, usva, ujous, vastasyntynyt, villasukat, villapaidat, vihreys, vihreä, viestit, vesi, vapaus, valinnat, vauvat, vaatteet, valvominen, valo, valonsäteet, valokuvaus, valokuvat, videopelit, valaistuminen, vanhemmuus, voima, vuodenajat, verhot, värit, ystävät, ystävyys, ystävällisyys, yksinolo, ymmärrys, ymmärtäminen, yrit, äitiys, älypuhelin, äänet.

Tänään erityisesti rakastan puiden lehdissä kimmeltäviä auringonsäteitä, kellastuneita lehtiä, syksyn tuoksua, sadetta, värikkyyttä, linssipyöryköitä, elämän pieniä iloja, pusuja, kuumaa kahvia, hetkessä elämistä, kotipesän lämpöä ja tuota kuvassa esiintyvää pöllöpääkissaa, joka on aina niin hämmentyneen, mutta onnellisen näköinen

sunnuntai 18. elokuuta 2013

MITÄS MEIDÄN 1-VUOTIAS?








 Pian 1v 2kk! (22.8.)

 9,7 kiloa, 76,5 senttiä!

 Iloinen, tarkkaavainen, hassu, herkkis, nauravainen, innokas, jumittelija, energinen, touhukas, omatahtoinen ja äkkipikainen isolla äällä. Loukkaantuu herkästi, mutta leppyy sitäkin nopeammin! Onnellinen ja aurinkoinen!

 Osaa helliä ja rakastaa, halia ja pusutella halutessaan!

 Kävellä tepsuttelee, mutta vielä melko rauhallisin askelin, aristelee hieman ja jännittää, varsinkin ulkona kengät jalassa. Konttailu jäänyt kakkossijalle.

 Osoittelee ja kantelee kenkiään ylpeänä, eli niihin liittyvä lohduton ja pelokas itkuhuuto on ohitettu.

  Sanoo sanan äiti monella versiolla, mamma/mämmä, paappa/pappa/papa ja tyttö, mutta muuten kaikki ovat ugga, gugga, kakka jne.

 Tunnistaa sanoja sitäkin enemmän! Äiti, isi, mamma, tyttö, poika, lamppu, kukka, tiskikone, nalle, housut, paita, korvat, napa, pippeli, ruoka, vesi, vesipullo, maito, imuri, kirja, musiikki, vaippa, pieru...

 Ja pierun yllättäessä taputtelee ylpeänä peppuaan! (Oli ihan pakko mainita)

♥ Ymmärää lauseita varmaan enemmän mitä osaamme kuvitellakaan! Perus toimenpiteet, uloslähtö, kaupassa käynti, syöminen, vaipanvaihto, pukeminen, musiikin kuuntelu, leikkiminen ja nukkuminen ovat ainakin tuttua puuhaa ja tietää mitä ne tarkoittavat.

 Lempparitouhuja ovat autoleikit, lukeminen, musiikin kuuntelu ja musiikkivideot, tavaroiden kerääminen purkkiin ja sieltä pois ottaminen, hyllyjen/laatikoiden tyhjennys, vaatteiden sovitus, ulkoleikit, ovien sulkeminen/avaaminen, pelleily ja uninallen raahaaminen joka paikkaan...

 Ja jos uninalle on hetkeksi hukkunut, sitä lähdetään etsimään sängystä ja jos ei löydy, sitten ulistaan niin kauan kuin löytyy.

 Ja se nalle haisee!

 Lempparilelut ovat tällä hetkellä keltapunainen kuorma-auto, jonka ajoratana toimii sohva, kaikki palikat ja palaset, joita voi keräillä purkkeihin, keittiövälineet, kirjat ja nalle.


 Rakastaa muita lapsia edelleen ylikaiken, varsinkin tyttöjä vinkvink, mutta kovasti on hurjapää heidän kanssaan, ensin silittelee, mutta sitten jo huitoo tai repii tukasta. Tuleva herrasmies 

 On maailman söpöin nauraessaan! Varsinkin kyljistä ja vatsasta kutittamalla saa aikaan kunnon räkänaurut.

 Nukkuu parhaimmillaan klo 20-08 ja päiväunia vetelee noin 12.30-14.30, välillä heräilee, välillä ei.

 Väsyneenä naureskelee mitä kummallisemmille asioille, tasapaino heittelee ja meno on täysin päätöntä.

 Rakastaa kylpemistä ja suihkussa oloa! Ihan sama kuinka kauan on antanut pojan lutrata veden kanssa, hän vetää aina itkupotkuraivarit sieltä kantaessa.

 Nauttii saamastaan huomiosta, pelleilee ja esittää vieraille mitä hölmöimpiä juttujaan ja välillä menee vähän överiksi...

 Vaikkakin tällä hetkellä on aika epäsosiaalinen, sillä vieraiden tullessa roikkuu minun helmoissani kuin takiainen.

 Siis eroahdistus painaa!



 Olohuoneessa hengaillessamme ei anna minun koskea puhelimeen, ei anna juoda kahvia, ei anna valokuvata... Saisin vissiin vain istua lattialla poikaa tuijotellen. Telkkaria saan katsoa, sillä luulee varmaan minun katsovan häntä.

 Tykkää olla äidin pieni apulainen, laittaa pyydettäessä roskat roskikseen, auttaa tiskikoneen käynnistyksessä ja parhaimmillaan jopa keräilee omia lelujaan takaisin laatikkoon, jonka jälkeen usein myös sotkee ne uudelleen.

 Siivouspäivä on lemppari ja silloin riemuitaan, ainakin siinä vaiheessa, kun mainitsen sanan imuri. Heti lähtee imuri jylläämään suussa ja hakeudutaan siivouskaapille. Ja voi juku sitä iloa, kun päästään itse tositoimiin! 

 Mukista/lasista juominen onnistuu halutessaan, mutta kiinnostus syömisen opetteluun on nolla, vaikka ne lusikat ja lautaset pitääkin aina saada itselleen - leluiksi.

 Ruokailun suhteen on menossa tiukka linja. Jos poika ei syö ja pelleilee vain, ruokailu lopetetaan siihen. No eipä ole syönyt juuri mitään muutamaan päivään. Ei uppoa puurokaan enää kunnolla, eikä välipalaherkut.

 Eli nälkäinen känkkäränkkä täällä vähän sekoilee!


 Ja lisäksi halutessaan osaa tuhmailla oikein olan takaa! Sadantuhannen kieltämisen jälkeen loukkaantuu verisesti, vetää kiukkukaaret lattialla ja raivoaa kuin pieni hullu. Lisäksi tunkee dramaattisesti päätään jonnekin, seinään tai sohvaan tai tyynyyn... Yritä siinä sitten olla nauramatta.

 Edelleen rakastaa eläimiä! Varsinkin omia rakkaita kissojaan, vaikka lähiaikoina on ollutkin havaittavissa jonkinlaista mustasukkaisuutta minun helliessä kisuja. Karvakaverit saavat aika herkästi iskuja tai tavaroita päällensä, joten tarkkana pitää olla. Toisinaan taas seikkailevat Nasse-kaverin kanssa pitkin kämppää ja useimmiten päätyvät yhdessä haistelemaan ja heittelemään raksuja. Oravatkin ovat tällä hetkellä aika jees!

 Isin tullessa töistä kysyn, kuka tuli. Papa papa papa! Selvä...

 Ja Papan kitaralaulusessiot ovat parhaita! Tarkasti kuuntelee ja itsekin innoissaan rämpyttelee. Minun soittaessa ja laulaessa aloittaa ahdistuneen kitinän, katsoo häpeissään ja kääntää minulle selän. Ai miten niin äiti ei osaa musisoida?

 Niin ja se räppi on edelleen aika kova sana!

 Minun rakkain, söpöin ja suloisin, täyttä onnea ja puhtautta 

 Ja kyllä, hitaasti mutta varmasti se kasvaa, pieni peikkotukka  Pian on kunnon Juicet.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

KESÄFIILIS!

Onko vähän kuuma täällä! Lämpötila huitelee lähempänä kolmeakymmentä ja ihmiset grillaantuvat. Iho kutisee, hyttyset ovat merkanneet koko kropan (niitä on muuten älyttömästi) ja nenä vuotaa! Eipä tätä silti mikään voita! Hiki virtaa, eikä pääkään toimi, mutta olo on mitä mainioin! Ainutlaatuista tällainen!

Luonto on aivan mielettömän kaunis tällä hetkellä! Vihreyttä pursuaa joka puolelta, tuo valo ja kukkaset! Luonto on kauneimmillaan nyt, niin eloisaa ja värikästä, erilaisia tuoksuja ja lentäviä otuksia. Mieletöntä!

Toivokin tykkäilee! Meinaan ulkoilun suhteen Toivolla on aivan eri meininki kuin talvella. Silloin ulkona oleminen oli enemmän kuin nihkeää, mutta nyt poikanen tuntuu nauttivan erinomaisesti. Kaikille hän heiluttelee, osoittelee sormella ihmisiä, puita, autoja ja lapsia, hymyilee, riemuitsee, kiljuu, murisee ja vaikuttaa onnelliselta. Poikanen saa aikaan aika hassunkurisia ilmeitä vastaantulijoilta, paljon hymyjä ja kauniita katseita. Silloin vasta riemu repeääkin, kun vastaan tulee toinen vauva, lapsi tai koira! Selkeä kesätyyppi!

Mietin keväällä kauhuissani, kuinka ihmeessä uskallan pukeutua kaikkiin paljastaviin kesäkuteisiin, vieläpä tälläisenä löllyvän löysänä. No, täytyykin sanoa, että kamalaa se alkuun oli! Nyt tunnen itseni jo jollain tapaa rentoutuneeksi hihattomassa paidassa ja sääret paljaana. Vielä on itsevarmuus hakusessa, mutta parempaan päin! Eikä sitä neuletakki vaan pysty vetämään päällensä näillä helteillä.

Vaikka kuinka paljon aurinkoa rakastankin, minä en itseäni tuolla grillaile. Tarkoituksellinen auringon ottaminen on mielestäni hullua puuhaa, eipä se voi kovin hyvääkään tehdä. Pienessä mittakaavassa varmasti mukavaa, mutta tuntitolkulla auringon paahteessa makaaminen on hullua minusta. En tuomitse tai arvostele, mutta itseäni en saisi makoilemaan ulos muualle kuin varjoon! Vielä kun tuo poikanenkin aina mukana pyörii niin varjoisa paikka on aivan ehdoton. Löytyykö sieltä auringonpalvojia?

Tänään kesän ensimmäiset jäätelöt on saatava! Tai minun on saatava. Pehmis olis aika jees, mutta sitä en varmaan tähän hätään löydä. Ihania kesäpäiviä kaikille, nauttikaa auringosta ja kuumuudesta, vihreästä luonnosta ja linnunlaulusta! Hikihaleja kaikille ♥

maanantai 15. huhtikuuta 2013

PUUHAILUJA


Leppoisa päivä oli eilen! Siivoilin koko kämpän, järjestelin vähän, suihkuttelin kaikki viherkasvit, leikin poikasen kanssa hömöjä leikkejä, hassuttelinkin vielä, Toivo otti monen monta konttausaskelta ja nousi ihan itse tukea vasten seisomaan, koin omituisia hetkiä puheenjohtajan ja hänen vaimonsa kanssa, ihania ystäviä tuli naapurista kylään (♥), rentouduttiin illalla, katseltiin outoa härskiä ohjelmaa tajuamatta siitä mitään ja muitakin juttuja muistamatta niitä enää.

Tänään olen syönyt herkullista tomaattimozzarellakeittoa, soitellut Toivolle hänen lempparibiisiä kolmeen kertaan, laulanut hämähämähäkkiä Toivon nauraessa minulle, miettinyt tulevia 1vee kemuja, haaveillut paremmasta kamerasta, laitellut uusia siemeniä itämään, pohtinut Ikea-hankintoja, ihmetellyt Toivon kummallista yskää, juonut ihanaa mangoteetä kupillisen, syönyt kulhollisen banaanin ja mandariinin paloja, rapsutellut ja halaillut karvaisia murujani, löytänyt matolta kissanviiksen (!), rapsutellut lisää, suihkutellut yrttejä ja tehnyt lisää pöytätilaa niille, kuunnellut Huge L:n uusinta levyä, puhallellut itsekseen saippuakuplia (?) ja askarrelut unisieppareita.

Unisiepparit eivät kylläkään ole läheskään valmiita. Ei yksikään. Enkä tiedä montako niitä teen, ehkä kaksi tai kymmenen. Lahjaksikin ehkä. Mutta on tuo näpertäminen niin kivaa ja ihanaa, että ihan koukuttaa minua. Hetkeksi menen jatkamaan vielä, ennen kuin muruni saapuu kotiin rankan iltavuoron jälkeen. Taidan tehdä iltateen ja voileivät valmiiksi hänelle ♥

Rakkaita hetkiä kaikille sinne ♥ Leppoisaa alkanutta viikkoa!

PS. Lähdetään Villen kanssa keskiviikkona pitkästä aikaa iltakemuihin, hömpöttelemään ja naureskelemaan hihi ♥

maanantai 25. maaliskuuta 2013

PÄIVÄ NIMELTÄÄN MIELETÖN

Ensimmäiseksi voisin pahoitella tämänkin postauksen positiivisia vivahteita. Niin en kuitenkaan tee, miksi tekisin, sillä tämä päivä on yksinkertaisuudessaan ollut aivan mieletön. MIELETÖN. Aivan pakko jakaa tämä päivä teidän kanssanne. Kiitos ja anteeksi!

Oikeastaan kaikkihan lähti käyntiin jo eilen illalla, kun Ville kysyi haluaisinko nukkua ensi yön kokonaan, ilman niitä ainaisia pitkin yötä tapahtuvia herätyksiä. Huh hei, no tottakai halusin! Yö oli antoisa, aamulla olin energinen ja täynnä elinvoimaa. Höpsöttelyä, tahteja, jammailua, naurua, hymyä, iloa ja riemua! Minun ja Villen aamupäiväshow, näitä meidän omia outoja oivalluksia ja sekoiluja sekä Toivon eloisuus, hulvattomat naurut ja hienot taputukset. Paras aamu.

No sitten Villehän lähti mummojen ja pappojen luo iltavuoroon, eikä sekään haitannut juuri lainkaan. Me poikasen kanssa jatkettiin samaan malliin kuunnellen musiikkia, tanssien, leikkien ja syöden aina seuraaville päikkäreille asti.

Myöhemmin me tallustellen lähdimme kohti paikallista ostaria. Ruokakaupassa kohtasimme sydämellisen myyjän, joka Toivolle kauniisti höpötteli ja kehui hänet maasta taivaisiin. Myös tyypit takanamme hymyilivät le-ve-äs-ti minulle, meille ja kaikille. Siitäkös mieleni parani entisestään!

Ajattelinpa vielä poiketa paikallisella UFF:lla pikaisesti pyörähtäen. Ihan pikaista siitä ei tullutkaan, sillä löysin hassuja juttuja, jotka heti nähdessäni kaappasin matkaani. Toivon lelukokoelmaan pääsi yhtymään muutama hassu pehmopalikka, ihania puupalikoita sekä minulle ihana metsänvihreä neulepaita! Kannatti käydä!

Kotimatkalla törmäsimme Mummoon. Ei nyt ihan kirjaimellisesti, mutta ei se kaukanakaan ollut. Mummo pysäytti meidät heti nähtyään ja ennen kuin edes ehdin ääntä kuulemaan, näin kuinka hänen huulensa liikkuivat vikkelästi. Siinä me sitten höpöteltiin keskellä katua iloisin mielin ihmisten vipeltäessä kovaa vauhtia ohitsemme. Mummo se vasta symppis olikin, suuri sydämminen ja hilpeä, vähän höperöinen, mutta täynnä elämää. Elämäniloinen. Mummolla oli yllään upea vihreä takki, samettihousut ja melkoisen räväkät aurinkolasit! Mummo minun makuuni.

No sitä Mummoa ajatellen jatkoin matkaamme hymyillen niin leveästi, mikä näköjään pakotti vastaantulijatkin hymyilemään. Muistan ajatelleeni, että voikohan tästä päivä vielä parantua, kunnes vastaan käveli hassu pariskunta. Mies jatkoi matkaansa mihinkään huomioonsa kiinnittämättä, mutta nainen pysähtyi kohdallemme, vielä aika rempseästi mitään epäröimättä. Ja nainen puhui ja puhui ja puhui. Ja minä yritin puhua takaisin. Hän ihasteli Toivoa, silitteli kerran hänen päätään ja kertoi tarinan siitä, ettei hän voi koskaan miehensä kanssa saada lapsia. Hän kertoi mielisairaudestaan,
skitsofreniasta sekä suusyövän leikkauksen aiheuttamasta puhevaikeudesta. Nainen olisi jutellut varmasti koko loppupäivän, mutta mies alkoi huutelemaan sadan metrin päästä, jolloin iloinen nainen jatkoi matkaansa mukavaa päivänjatkoa toivotellen. Ja minä olin häkeltynyt. Niin häkeltynyt siitä positiivisuuden määrästä, mitä tuo nainen tartutti ympärilleen. Loppumatka meni entistäkin enemmän hymy korvissa. Hyvä ettei naamani repeytynyt!

Tulipa niin älyttömän mielettömän upean kaunis fiilis. Elämän kauniit asiat ja hyvät
ihmiset, pienet eleet ja kohteliaisuudet. Elämän ilojen jakaminen! Mieletöntä


sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

KEVÄTTÄ, KISSOJA, VERHOJA JA VÄREJÄ



Keväisiä fiiliksiä kaikkialla! Kisutkin ovat heränneet talvisesta sekavuustilastaan ja aistivat jotakin muutosta. Kun iltapäivisin aurinko paistaa olkkariin, kisut kömpivät koloistaan ja kipuavat sohvalle viltin päälle köllöttelemään. Mikäs olisikaan mukavempaa kuin nauttia kevään ensimmäisistä lämpimistä auringonsäteistä tassut levällään, odottaen tietenkin kunnon rapsutusta! Aistia voi hymyilevän kissan!

Ja että minä tykkään meidän olkkarin verhoista! Ehkä paras verholöytö ikinä. Haluaisin meidän keittiöön myös keltaiset verhot, ehkä vielä raikkaammat ja ohuemmat. Jotkut ehkä kuviolliset, myös sitä vanhempaa parempaa tyyliä, eli mukavan retrot UFF:lta. Huutonetistäkin löysin aivan upeat, mutta vielä en ole varma olenko valmis maksamaan niistä paria kymppiä. Toivon huoneeseen olisi hakusessa vihreää, vihreää, vihreää... Ja sitten sitä keltaista. Ehkä paljon vihreää ja keltaista sekä ripaus valkoista! Plus vielä monen monta räsymattoa jostakin, olisin niin tyytyväinen. Ehkä pääsen loppuviikosta kaupungille paikkoja penkomaan. Ja askarteluliikkeeseen! Kevät ja värit ovat rakkaus