Näytetään tekstit, joissa on tunniste ostokset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ostokset. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

JOKAISELLE PÄIVÄLLE JOTAKIN


Olipa mielettömän vapauttavat kolme vapaapäivää. Nyt olen kuin uusi ihminen, täynnä energiaa ja voimaa, akut ladattuina keijukaisen mielellä. Kevyenä kuin höyhen! Mitä parhaimmat olot, pienet ilot ja yhdessä olo.

Keskiviikko.
Kävin syksyisellä valokuvausretkellä. Kävelin pitkin katuja, polkuja ja metsiä, istuskelin kallioilla veden äärellä, makoilin sammaleisella mättäällä, kuuntelin linnunlaulua ja olin yksin. Vain minä, ajatukseni, luonto ja kamera. Se seesteisyys ja mielenrauha, sanoinkuvaamaton tunnelma ja syksyn fiilistely. Vapauttavaa ja tajunnan räjäyttävää, sanoisinko.

Torstai. Lähdin kaupungille ja kirppareille! Pienoinen onni oli puolellani, sillä Toivo sai aika upeat kumisaappaat, toiset syksykengät ja muutaman ihanan kirjan. Parhaimman saaliin löysin kuitenkin itselleni ja voi kuinka onnellinen nyt olen! Löysin aivan täydellisen vanhan täkin, jollaista olen etsinyt jo pidemmän aikaa. Tuo yksilö sattui vain olemaan itse täydellisyys ♥ Katsokaa nyt mitkä herkkuvärit! Peitto saavutti suosionsa myös muiden keskuudessa, sillä pari kissakaveria ovat valloittaneet sen täysin ja poikanenkin käy tasaisin väliajoin lepuuttamassa siinä itseään.

Perjantai.
Villekin sai oman vuoronsa kaupungilla hengailuun. Minä puolestani olin tavanomaista tehokkaampi, sillä pelkän aamupäivän aikana sain tehtyä perunamuusia ja linssipyöryköitä sekä kaksi pellillistä korvapuusteja. Pullista ei sen enempää, sillä vähän pieleen ne menivät. Maistuivat hieman karjalanpiirakan ja pannukakun sekoitukselta, joten en suosittele käyttämään niissä täysjyvävehnäjauhoja. Vielä myöhemmin saimme Toivon Mummin vierailulle ja illemmalla kävi pikaisesti Juuso-ystäväni, joka toi mukanaan vanhan tamburiinin Toivolle. Kauneuden lisäksi soittimesta lähtee kyllä ääntäkin ja se selvisi viimeistään eilen aamulla poikasen pitäessä meille konserttia.

Eilen.
Aamuinen kauppareissu ja pikainen ulkoilu, siivoilua ja sotkemista. Isipeikon mentyä taas töihin, saimme Toivon kanssa nauttia rakkaustädin seurasta. Eipä oltu nähty taas aikoihin! Leikkiä, kahvia, sulkaata ja mukavia keskusteluja ♥ Kiitos.

Tänään. Ankaraa korvapuustien leipomista jälleen kerran, joissa käytin tällä kertaa luomu vehnäjauhoja. Valkoinen pullamössöjauho saa minut voimaan henkisesti pahoin, mutta pulliin sitä on sitten kai pakko tunkea. Aika rumiahan niistä tuli, mutta maistuivat sentään pullilta! Tänään saamme vieraiksi vielä Allun ja Ellun, joten oikein ihana päivä tämäkin.

Kaunista päivää kaikille ♥ 

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

RAKKAUSTAKKI


Rakastuin! Tein Huutonetistä tällaisen löydön kuudella eurolla. Ehkä maailman hienoin villatakki! Olisin maksanut vaikka kympin, sillä tämä on aivan mahtava! Niin kaunis, suloinen ja unelmanpehmeä, lemppariväri ja miellyttävä kuosi. Sopii mainiosti kylmempiin kesäpäiviin tai alkusyksyyn. Ja sopii ehkä täydellisesti peikkopojalleni ♥

Enhän minä yleensä päivittele mitään materialöytöjä, mutta tämä olkoon iloinen poikkeus. En vain voinut vastustaa kiusausta näyttää tätä teille, sillä olen niin onnellinen löydöstäni! Tykkään tykkään tykkään  ♥

Mitäs pidätte?

maanantai 29. huhtikuuta 2013

SANOJEN PULPAHTELUA, HETKIÄ KAUNIITA, TOUHUJA MONIA

Viime päiviin on mahtunut paljon erilaisia hetkiä. Iloisia, tunnelmallisia, hauskoja, pöhköjä, riemukkaita, kauniita ja ikimuistoisia. Kaikki nämä hetket, pienet ja suuret, tallentuvat äärettömään pään sisäiseen muistilokerooni, josta eivät koskaan katoa.

Reissua Ikeaan ja sydäntä raastavaa rahan kulutusta paikassa, jonne en koskaan kuvitellut meneväni, ihmettelin älyttömiä hintoja ja ylihalpaa kofeiinia, mikä osoittautuikin pikakahviksi, talsimista pitkin ja poikin sekavaa nuolireittiä, josta aiheutuikin jälkeenpäin lievää selkäsärkyä, mutta kaiken kaikkiaan jäi oikein iloinen mieli ja suuri kiitos reissusta parhaimmalle äidille ja Tontsalle!

Vihdoin myös pääsin penkomaan UFFin uutta tarjontaa ja huh, siellä oli liikaa kaikkea mitkä olisin voinut meille kotiuttaa, onneksi käteni ovat rajalliset, enkä kantanutkuun tuhatta säkillistä kamaa sieltä Villen riemuksi, mutta ostinpa silti kasan (ihania) kankaita sekä Toivolle t-paidan ja ihan supersöpön nallen, koska siellä hän kökötti korissa yksinäisen näköisenä ja pyysi päästä poikasen kainaloon. Ehkä huomenna uudemman kerran penkomaan löytöjä!

Vihdoin sain kirjoitettua kirjeen uudelle kirjeystävälleni, joten pian se on matkalla perille tuntemattomaan, olen myös askarrellut monia unisieppareita, mutta vieläkään en ole keksinyt täydellistä tekotekniikkaa, olen myös temppuillut kameran kanssa, ihmetellyt sen outoa käytöstä ja epätoimivuutta, siksi olenkin nyt ottanut kuvia vanhalla 1000Dllä, hetki sitten ihastelin maailman söpöimpiä kissoja ja aivastellut sitä tajutonta karvan määrää, pian vetäydyn sohvan uumeniin viltin alle köllöttelemään nauttien tästä ihanasta omasta ajastani sekä rentoudun totaalisesti.

Ai niin, ihana naapurin tyttönen lähetti minulle sitruunamelissan täysmaitopurkissa ja se oli ehkä kaunein mitä olen nähnyt, kiitos ♥ Ja ai niin, Toivo muuten pääsi ensimmäistä kertaa puistoon ja keinumaan, oli onnessaan, vaikka tänään hän onkin ollut pieni flunssapeikko vuotavan räkänokkansa kanssa. Ja on muuten minun auringonkukansiemenet itäneet!

On rakkausolo! Ihanuutta teille kaikille, rauhallista vappua ja kauniita hetkiä toivottelen minä ♥

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

MELKEIN UUSIA VERHOJA


Viime aikoina olen tehnyt kivoja verholöytöjä, mistäpä muualtakaan kuin huutonetistä! Retrohenkiset verhot ja kankaat ovat yksinkertaisesti vain niin upeita. Ne kertovat tarinaa, antavat eloisuutta ja tuovat riemukkaita nähtävyyksiä kotiin. Melkeinpä voi aistia niiden jännittävän elämän, missä lie ikinä kulkenutkaan! Niissä on aitoa tunnelmaa!

Oranssivalkoiset kukkaverhot ostin keittiöön. Kuvissa oranssi näytti ihanan likaisen tummalta, siksi rakastuinkin niihin ensisilmäyksellä. Mutta avatessani vanhan rouvan käsialalla kirjoitettua pakettia, tunsin pienen pettymyksen rinnassani. Se olikin vaaleampi mitä odotin. Hetken tuumailin, katselin ja pohdiskelin. Päätin kuitenkin ripustaa ne, katsoa miltä näyttävät ja päättää sitten. Laimeat ne olivat, vieläkin. Pari päivää niitä vieraasti katselin, ihmettelin, kunnes tajusin niiden olevan täydelliset! Täydelliset meidän keittiöön. Rakastuin uudelleen.

Toiset retrot kukkaverhot ostin Toivon huoneeseen. Vaikka olivatkin vähän kalliimmat, en voinut olla huutamatta. Pakkohan se oli, sillä onhan nuokin aikamoiset rakkausverhot ♥ Väritkin sopivat täysin omaan pään sisäiseen visiooni!