82 FAKTAA

Minusta, kenestäpä muustakaan. Jokin aika sitten näin faktapostauksia muutamissa kivoissa blogeissa. Ihan mahtava idea, joten minunkin piti apinamaisesti toteuttaa sellainen. Tässä näitä nyt olisi, ykkösestä alkaen, än yy tee nyt!

1. Nimeni on Henna ja olen syntynyt 17. tammikuuta 1990.

2. Minulla on oikeasti kaksoisnimi väliviivalla kirjoitettuna ja sukunimessänikin esiintyy viiva. Kiitos vaan äiti ja iskä ♥ On kyllä vaikea nimi! Lempinimeni on Hennu.

3. Minulla on 28-vuotias poikaystävä Ville ja maailman kaunein 1-vuotias poika Toivo. He ovat koko elämäni ja rakastan heitä äärettömän paljon.

4. Meidän perheeseen kuuluu kaksi suloista kissapoikaa, 4-vuotiaat veljekset Nasse ja Pablo. Mielettömän persoonallisia ja hämmästyttäviä kavereita, niin rakkaita ja korvaamattomia. Olleet luonani pennuista lähtien.

5. Olen henkeen ja vereen kissarakas! Ja eläinrakas muutenkin. Ihan sama mikä eläin on kyseessä, minusta se on ihana. Ahdistun hirveästi, jos koen, että eläimiä kohdellaan kaltoin.

6. Minulla oli myös koira, tai meidän perheellämme oli. Pieni, valkoinen ja pörröinen, bichon havanais -rotuinen, Jasper nimeltään. Maailman parhain koira, suloinen kuin mikä, mutta aikamoinen arkajalka. Kaksi vuotta sitten, hetken sairasteltuaan, hänen voimansa hupenivat. Sydämessäni Jasper minulle hymyilee ja heiluttaa häntäänsä ♥ Ikävä.

7. Olen asunut Tampereella 7 vuotta. Muutin tänne opiskelemaan ollessani 16-vuotias ja tänne minä sitten jäin. Rakastan Tamperetta ja täältä en ihan helpolla pois lähtisi. Ehkä maailman ihanin kaupunki ja ihanimmat ihmiset!

8. Lapsuuteni asuin pienellä paikkakunnalla nimeltään Jokioinen. Aivan ihana ja rauhallinen, vajaan 6000 asukkaan kunta. Kaupunkiasuminen on kuitenkin enemmän minua varten.

9. Olen ujo ja epävarma ihminen. Näistä piirteistäni olen kärsinyt koko pienen ikäni ja kärsin edelleen. Vaikka aikuisuus ja varsinkin oma lapsi on tuonut minussa rohkeutta esille, olen aina vain se hiljainen hiirulainen tiukan paikan tullen.

10. Minulla on äiti, isä (eronneet) ja kaksi veljeä, isompi ja pienempi. Olen kokenut aina meidän perheemme jokseenkin erikoiseksi, vaikkei se ehkä muiden mielestä olekaan.

11. Viihdyn paljon perheen kesken tai itsekseni, enkä kaipaa ympärilleni ihmislaumoja. Minulla on aina ollut vain muutama ystävä ja niin olen tottunut elämään. Vaikka kyllä niitä ystäviä kaipaan aina enemmänkin, mutta se ystävystyminen on vain niin vaikeaa, varsinkin näin aikuisena lapsellisena ihmisenä.

12. Mutta on muuten mahtavinta ikinä, kuinka tämä blogi on tuonut muutamia ihania ihmisiä elämääni ♥ Kiitos!

13. En osaa puhua englantia. Ymmärrän vähän kuulemaani ja lukemaani, mutta siihen se sitten jääkin. Tätä asiaa häpeän liikaa. Haluaisin niin kovasti osata. Kuka opettaisi?!

14. Minulla on yksi ammattitutkinto, painotuotantoassistentti/ulkoasuntoteuttaja. Graafista suunnittelua, sivunvalmistusta, valokuvausta, kuvankäsittelyä, pakkaussuunnittelua, typografiaa, ilmoitusten ja mainosten suunnittelua. Jotain sellaista. Päivääkään en ole tämän alan töitä tehnyt, vaikka joskus kaipaankin niitä hommia.

15. Lisäksi minulla on lähihoitajaopinnot kesken, joita opiskelen aikuispuolella. Vielä vuosi olisi jäljellä ja sekin liittyen erikoistumisalaan. Jatkan opiskelua ehkä vuoden päästä (2014) syksyllä. Haaveeni olisi työskennellä kehitysvammaisten parissa.

16. Olen myös salaa haaveillut floristin tai puutarhurin ammatista ja joku ompeluunkin liittyvä olisi kiva.

17. Toteutumaton haaveeni olisi perustaa oma kahvilaravintola kasvisruokaherkkuineen,  joka iltaisin muuttuisi söpöksi pieneksi pubiksi mukavine tarjoiluineen, musiikkeineen ja live-esiintyjineen. Päivisin sen yhteydessä toimisi ihana pieni pulju, jossa voisin myydä kierrätettyjä vaatteita, luonnontuotteita yms.

18. Olen ihan totaalisen koukussa älypuhelimeeni, enkä pystyisi luopumaan siitä ikinä. Paitsi nyt, kun sain uuden puhelimen ja olen pärinöissäni!

19. Peruskoulussa lempiaineitani olivat käsityöt, liikunta ja kuvaamataito. Tykkäsin myös biologiasta ja äidinkielestä, mutta inhosin matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa.

20. Ennen minua ja Villeä minulla on oikeastaan ollut vain yksi vakavempi suhde, joka kesti neljä vuotta. Sitä ennen ja niiden välissä otin lungisti.

21. Rakastan kahvia ja rakastan sitä liikaa. Oon pyrkinyt vähentää, mut ei vähene.

22. Elän hetkessä - mahdollisuuksien mukaan. Sillä lailla leppoisasti turhia stressailematta, pyrkien positiiviseen ajatteluun ja rentoiluun. En ole millään lailla menevä tapaus, vaan tykkään olla suurimman osan ajasta kotona, koska koti on paras. En kaipaa elämää mullistavia seikkailuja, kun minulle riittää arkielämä.

23. En juo alkoholia juuri lainkaan. Joskus tölkillisen, joskus lasillisen viiniä. Nykyään en välttämättä edes sitäkään. Ennen Toivoa saatoin joskus juoda tilkan enemmänkin, mutta se päihde ei todellakaan ole minua varten. Puistattaa koko Suomen alkoholikulttuuri!

24. Rakastan hyviä sarjoja, dokumentteja ja elokuvia, joihin eläydyn helposti. Sarjoja tulee katseltua paljonkin, mutta elokuvat ja dokumentit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tähän täytyy tehdä ehdottomasti parannus. Villen elokuvakokoelma on huikea!

25. Lempparileffoja ovat mm. Trainspotting, Pulp Fiction, Donnie Darko, Everything is illuminated, Amélie, Blow, The Road... Plus miljoona muuta, mitä en nyt muista. Lempisarjoja ovat mm. Sons Of Anarchy, Twin Peaks, Salatut elämät, Dexter, Uusi Päivä, Muumilaakson tarinat, Erilaiset äidit, Scrubs, Toisenlaiset frendit, Bored to death... Enkä edelleenkään muista enempää. Niitä on paljon!

26. Se muistaminen on vaikeaa. En muista erinäisiä asioita, kuten katsomiani elokuvia, artistien tai biisien nimiä - poikkeuksia lukuunottamatta. Katsomani leffat muistuvat kyllä usein mieleeni, jos näen kannet tai pienen pätkän elokuvasta.

27. Omistan siis näkömuistin. Ja ajattelen muutenkin kovin visuaalisesti ja teen havaintoja silmilläni. Rakastan kauneutta, sitä mitä näen ympärilläni.

28. En voi sietää Harry Pottereita tai elokuvia missä eläimet puhuvat, enkä huonoja kauhuelokuvia, enkä ällöromanttisia rakkauselokuvia, joiden loppu on aina sama, enkä myöskään mitään, missä on Jim Carrey tai Leslie Nielsen.

29. En voi myöskään sietää pellejä, traumaattisista syistä.

30. Rakastan sipsejä ja voisin syödä niitä vaikka joka päivä! Ja melkein joskus syönkin. Olen enemmän suolaisen herkun fani.

31. Uusin mieltymykseni on chili. Ennen en voinut sietää tulisia asioita, koska mahani kipeytyi ja tulisuus häiritsi makunautintoani, mutta tässä sitä vain ollaan - chili vei sydämeni ♥ Omat chilit laitamme kasvamaan mahdollisimman pian jee!

32. Musiikkimakuni on kirjavan ihana. Räp, blues, soul, jazz, reggae, funk ja punk sekä dubstep, drum and bass ja muu konemusa. Myös stoner rock, psykedeelinen rock, ambient, progressiivinen rock ja Villeltä opittu noise uppoavat. Miellyttävät ja letkeät rytmit, asialliset sanomat ja tunnelmointi ovat musiikissa tärkeintä.

33. Minulla ei oikeastaan ole intohimoa matkusteluun. Tykkäisin matkusella joo, mutta se ei ole millään lailla välttämätöntä. Tähän päivään mennessä olen käynyt Ruotsissa, Virossa, Espanjassa, Saksassa, Hollannissa ja Turkissa. Miellyttäviä matkakohteita olisi Afrikka, Etelä-Amerikka, Intia ja muu Aasia sekä Etelä- ja Itä-Eurooppa.

34. Juon paljon vettä. Vesituoppi on kotona aina saatavilla (nytkin vieressä) ja muuten kanniskelen vesipulloa mukanani joka paikkaan, jopa lyhyille kauppareissulle.

35. Videopelit ovat suuri rakkaus. Räiskinnästä tasohyppelyyn ja seikkailuun sekä vanhoista peleistä uusimpiin. Hyviä pelejä on miljoona! Se on se fiilis, kun saa uppoutua toiseen maailmaan ♥ Pelamaan aloitin jo lapsena Windows 95:lla.

36. En ole oikeastaan koskaan tyytyväinen omiin suorituksiini, vähättelen itseäni jatkuvasti ja minun on vaikea ottaa kehuja vastaan. Tästä kertoo kohta 9 ja alkeelliselle tasolle jäänyt itsevarmuuteni.

37. Ujouden takaa paljastuu kuitenkin älytön pölpöttäjä. Saatan olla todella puhelias tuntemieni ihmisten seurassa, varsinkin Villen ja muun perheen. Saatan oikeasti puhua taukoamatta! Juttuni saattaa vaihtua matkan varrella sataan kertaan, enkä välttämättä sitä itse edes huomaa.

38. Ja olen sekavaakin sekavampi selittäjä. Puheeni saattaa olla vähän sössötystyylinen, kiemurteleva ja kankea. Yhden yksinkertaisen asian selittäminen voi minulta vaatia jopa kymmeniä lauseita. Ja kaiken tämän lisäksi saatan keksiä omia sanoja. Puhuminen on taitolaji!

39. Harva tuntee minua kunnolla. On ehkä vain pari ihmistä, Ville muun muassa, joille voin kertoa kaiken ja jotka tietävät minusta eniten. Saatan olla suuri mysteeri monelle. Mutta minulta saa kysellä!

40. Rakastan siivoamista. Ja siisteyttä. Tykkään järjestellä ja vaihdella järjestyksiä. Nautin siitä, että asiat ovat omilla paikoillaan ja myöskin löytyvät sieltä.

41. Minulla ei ole suoranaisia lempiruokia, vaan tykkään eniten ihan tavallisista kotiruuista. En voi ymmärtää hienosteluravintoloita, koska minusta se on lähinnä ruualla leikkimistä.

42. Olen huono syömään tai en ainakaan syö mitenkään järkevästi. Aamupala teettää nykyään vaikeuksia, joten päivä lähtee liikkeelle huonosti ravittuna, sitten syön ehkä lounaan, useimmiten päivällisen ja iltapalan. Ennen rakastin ruokaa ylikaiken, nykyään se tuntuu liian vaivalloiselta ja kirjaimellisesti pakkopullalta.

43. En napostele aterioiden välissä mitään (ellen ole kyläilemässä), enkä ymmärrä ihmisiä, jotka niin tekevät. Tai niitä jotka mäyssäävät vähän joka välissä jotakin. Tulee paha olo jo pelkästä ajatuksesta!

44. Ja olen siis kasvissyöjä, tarkemmin sanottuna lakto-ovo. Haaveeni olisi joku päivä olla ylpeä vegaani. Tämän jo kaikki varmasti tiesivät, joten ei siitä sen enempää.

45. Suosin myös mahdollisuuksien (saatavuuden ja rahatilanteen) mukaan luomua ja ekotuotteita.

46. En kuluta paljoakaan rahaa. Oikeastaan taidan ahdistua tuhlailusta, ellei kyse ole jostakin todella tärkeästä hankinnasta. Nykyään rahat menevät suurimmaksi osaksi ruokaan sekä vaatteisiin ja muihin tarpeellisiin, jotka pyrimme saatavuuden mukaan hankkimaan käytettyinä.

47. Rakastan kirpputoreja! Voisin kierrellä niitä vaikka joka päivä. Tärkeintä ei ole itse saalis, vaan tutkiskelu, penkominen, tunnelma ja kierrätys. Minusta kirpputorit ovat huippukeksintö! En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät jalallaakaan astuisivat kirpparille.

48. Minulla ei ole koskaan ollut lävistyksiä, eikä leimojakaan ole kertynyt ihooni. Lävistykset ovat kaikin puolin poissuljettu juttu kohdallani, koska suurin osa naamaläväreistä ovat yksinkertaisesti niin rumia, mutta tatuoinnin voisin ehkä ottaa. Tuskin otan, sillä ongelman ydin onkin se, etten osaa päättää minkälaisen. Asioiden päättäminenkin on vaikeaa.

49. Olen saamaton. Aina en ole laiskakaan, vaan ongelma on se, etten vain kertakaikkiaan saa aikaiseksi mitään.

50. En lue kirjoja. Lukeminen on minulle raskasta ja vaivalloista sekä lukemisen ymmärtäminen on aina ollut hankalaa, vaikkei olekaan lukihäiriötä. Haluaisin uppoutua kirjojen maailmaan, mutta ei siitä tule mitään. Nyt on uutena projektina mielenkiintoinen Eläinten syömisestä -kirja, joten yritän tsempata täysillä!

51. En usko jumalaan - olen ateisti. En usko oikeastaan mihinkään yliluonnolliseen. Joskus leikittelen ajatuksella erilaisten mentsänhenkien, peikkojen ja menninkäisten olemassaolosta, sillä se saa mieleni iloiseksi.

52. Ufoihin yms. uskon ja en usko. Uskon että jossain voi hyvin olla muuta elämää, josta emme tiedä, mutta toisaalta epäilenkin tätä asiaa.

53. Muutenkin perustan uskomukseni faktoihin ja tosiasioihin - maalaisjärjellä höystettynä.

54. Kyseenalaistan lähes kaikki asiat. Mikään ei ole niin mustavalkoista, miltä näyttäisi, eikä mikään ole niin yksinkertaisi, mitä voisi olettaa. On niin paljon valhetta ympärillämme, jopa päättäjien suusta kuultu, että ihan heti en kaikkea kyllä usko.

55. Avaruus kiehtoo minua! Ja pelottaakin. Se on niin äärettömän suuri ja mystinen paikka, upeita elementtejä, muotoja, valoja ja värejä. Kertakaikkisen kiinnostavaa! Ei vitsit, pääsisipä joskus avaruuteen valokuvailemaan.

56. Olen myös erityisen kiinnostunut intiaaneista sekä muista erilaisista heimoista ja alkuasukkaista sekä historiasta yleensäkin.

57. Menneet vuosikymmenet houkuttelevat minua. Haluaisin matkustaa ajassa taakse päin, 60- tai 70-luvulle, jopa 1900-luvun alkuun tai vieläkin kauemmaksi. Päänsisäinen aikamatkailu ajaa asiansa ennen aikakoneen keksimistä.

58. Tykkään pukeutua rennosti ja melko yksinkertaisesti. Farkut, kimmellykset, timantit, koristeellisuus, sexytopit, iltapuvut tai luonnottomat värit eivät ole minun juttuni. En ole pisaraakaan kiinnostunut muodista, mutta muuten vaatteet ja vaatetus kiehtovat jollain tapaa.

59. Perusvaatteitani ovat hameet, mekot, sammarit, haaremit, neuleet, villapaidat, legginsit, löysäilyvaatteet ja tavalliset topit. Yksiväriset, kuviolliset tai kukikkaat! En omista paljoakaan vaatteita.

60. Rakastan likaisia ja murrettuja värejä. Kaikki pastellin sävyt ja neonvärit saavat minut näkemään punaista. Lemppareitani ovat vihreä, keltainen, ruskea ja oranssi. En tykkää mustasta tai harmaasta, enkä ainakaan violetista. Värit ovat ihania ja niistä saan runsaasti voimaa!

61. Luonto on minulle tärkeä. Ja kaikki siihen liittyvä. Luonnosta saan voimaa, vaikken aina metsään pääsisikään. Ajatuskin siitä, miten mahtava luonto onkaan, saa minun mieleni voimaan parhaiten. Luonnon tärkeys ennen kaikkea, ilman sitä meitäkään ei olisi.

62. Rakastan retroa! Siis juurikin sellaisia 60- ja 70-luvun juttuja. Onneksi olen aika tavarakammoinen ihminen, enkä tykkää hamstrata mitään, joten siksi ei tule haalittua turhanpäiväisiä asioita kotiin. Useimmiten vain niitä, mitä oikeasti tarvitsemme.

63. Tunnen itseni hyvin ja jollain tasolla voisin sanoa olevani itsetietoinen. Olen hyvinkin tietoinen omista arvoistani ja periaatteistani. Tiedän mitä ja miten haluan tehdä. Minulla on paljon mielipiteitä ja näkemyksiä asioista.

64. Pyrin aina hyvään - tekemisilläni, käytöksilläni tai ajatuksillani. Yritän toimia mahdollisimman kunnioittavasti ja kohteliaasti sekä muita eläviä ja elottomia ajatellen. En tee sitä siksi, että olisin niin hyvä ihminen, vaan siksi, että minusta se on oikein ja jokaisen ihmisen velvollisuus. Olisi sitten kuinka klisee tahansa, haluan kohdella muita samoin, miten itseäni haluaisin kohdeltavan.

65. Olen jollain tasolla kiinnostunut politiikasta, paremmasta yhteiskunnasta haaveillen. Usein vain tulee niin pahoja mielipide-eroja vastaan, että koen sen enemmän ahdistavaksi ja turhauttavaksi, kuin mielenkiintoiseksi. Ja se tunne, etten oikeasti pysty kovinkaan vaikuttamaan, saa minut hermoromahduksen partaalle. Ja se kuinka typerästi asioista välillä ajatellaan.

66. Puolueista lähimpänä omia arvojani on Vasemmistoliitto, vaikka sieltäkin niitä idioottimielipiteitä (ja ihmisiä) löytyy.

67. Tykkään laulaa! En siis osaa laulaa, enkä kuulosta mitenkään päin hyvältä, mutta pidän siitä ja se on tärkeintä. Laulan Toivon kanssa kahdestaan ollessamme ja päivittäin lauleskellaan Villenkin kanssa, jolloin tyyli on vain hieman leikkisä.

68. Muutenkin meillä kotona pelleillään huolella! Hömpötellään, tanssitaan, lauletaan, pompitaan ja esitetään mitä kummallisempia juttuja. Ilmeillään, puhutaan kummallisesti tai muuten vain sekoillaan. Tätä tapahtuu siis vain ja ainoastaan kotona perheen kesken. Veikkaan että muille tulisi suurena yllätyksenä meidän todelliset luonteet...

69. Siksi ollaankin leikitelty ajatuksella, jos olisimme mukana jonkinlaisessa tosi-tv-sarjassa tai dokumenttijutussa. Kaikki nauraisivat meille - hyvällä tai pahalla. Mutta siis ei todellakaan haluta olla, eikä olla, älkää pelästykö.

70. Valitan paljon. En haluaisi valittaa, mutta koska on ne vaivat. On päänsärkyä, migreeniä, allergiaa, selän jumituksia, vatsakipuja tai ihan vaan jotain random särkyjä jossain random paikoissa. Liikunta auttaisi paljon, mutta syy huonoille liikuntatottumuksille löytyy kohdasta 49.

71. Perheen kesken ärsyynnyn, loukkaannun ja hermostun herkästi, mutta myös lepyn nopeasti. Vieraiden, tuntemattomien tai ystävien seurassa tätä ei tapahdu - siis ärsyyntymistä.

72. Kroppani niksuu ja naksuu! Varsinkin nilkat niksahtelevat aina joka toisella askeleella.

73. Selkäni on leikattu 14-vuotiaana pahan skolioosin vuoksi. Yksinkertaisesti tarkottaen sitä, että selkärankani kasvoi käyrään ja sitä piti suoristaa. Selkä auki, vähän vääntöä ja kääntöä, pari ruuvia, porausta, luumassaa ja valmista! Selkääni koristaa 25 sentin pystysuunnassa oleva arpi ja alaselässä pienempi, joka tehtiin luumassan repimistä varten.

74. Olen 163 cm, Ville 178 cm ja Toivo 76,5 cm.

75. Olen lyhyempi mitä oikeasti voisin olla. Kohdan 73 vuoksi, selän kasvu pysähtyi liian aikaisin, joten jäin sitten tällaiseksi. Luiden suuruus, kämmenien koko, hartioiden leveys ja käsien pituus viittavaat siihen, että minun kuuluisi kaiken järjen mukaan olla pidempi.

76. Nauran paljon ja saatan joskus saada hepulikohtauksen. Tarkoittaen sitä, että nauran ja nauran ja nauran, enkä saa sitä loppumaan. Siihen ei auta toinen ihminen saman hepulikohtauksen vallassa.

77. Rakastan valokuvausta. 16-vuotiaana sain iskältä ensimmäisen järkkärin, jonka kanssa tuli kuvailtua enemmän tai vähemmän. Siitä se innostus lähti! Iskäni on myös suuri valokuvauksen ystävä ja hassusti myös Villekin.

78. Tapasimme Villen kanssa missäs muuallakaan kuin koulun penkillä. Sellainen romanttinen lähihoitajaopiskelijarakkaus leimahti ♥

79. Kaapissa odottavat kesän alussa hankitut lenkkitossut. Vieläkään en ole niillä lenkkipoluille asti päässyt (syy taas kohdassa 49), mutta halu olisi kova! Ehkä vielä jonain päivänä menen ennen kuin tulee lunta.

80. Harrastan vähän ja paljon, riippuu aika pitkälti mielentilasta. Valokuvaus ja pelaaminen mainittiinkin jo, mutta myös ompelu, askartelu, piirtäminen, maalaaminen, tietokoneilu, kirjoittaminen, kasvien hoito ja omien ajatusten pohdiskelu ovat lähellä sydäntäni.

81. Rakastan kaikkea vihreää ja kasvavaa! Viherkasveja, kukkia, yrttejä ja muuta ihanaa kasvillisuutta.

82. Omistan takkutukan, minkä ikää en muista, mutta ehkä 4-5-vuotias on pörröni.

Sellaista tällä kertaa! Pienoinen tietoisku päättyy tähän. Jos kysymyksiä heräili, kysykää ihmeessä! Kerron teille vielä enemmän tai sitten en. Rauhaa ja rakkautta ♥

MITÄS MEIDÄN 1-VUOTIAS?

♥ Pian 1v 2kk! (22.8.)

♥ 9,7 kiloa, 76,5 senttiä!

♥ Iloinen, tarkkaavainen, hassu, herkkis, nauravainen, innokas, jumittelija, energinen, touhukas, omatahtoinen ja äkkipikainen isolla äällä. Loukkaantuu herkästi, mutta leppyy sitäkin nopeammin! Onnellinen ja aurinkoinen!

♥ Osaa helliä ja rakastaa, halia ja pusutella halutessaan!

♥ Kävellä tepsuttelee, mutta vielä melko rauhallisin askelin, aristelee hieman ja jännittää, varsinkin ulkona kengät jalassa. Konttailu jäänyt kakkossijalle.

♥ Osoittelee ja kantelee kenkiään ylpeänä, eli niihin liittyvä lohduton ja pelokas itkuhuuto on ohitettu.

♥  Sanoo sanan äiti monella versiolla, mamma/mämmä, paappa/pappa/papa ja tyttö, mutta muuten kaikki ovat ugga, gugga, kakka jne.

♥ Tunnistaa sanoja sitäkin enemmän! Äiti, isi, mamma, tyttö, poika, lamppu, kukka, tiskikone, nalle, housut, paita, korvat, napa, pippeli, ruoka, vesi, vesipullo, maito, imuri, kirja, musiikki, vaippa, pieru...

♥ Ja pierun yllättäessä taputtelee ylpeänä peppuaan! (Oli ihan pakko mainita)

♥ Ymmärää lauseita varmaan enemmän mitä osaamme kuvitellakaan! Perus toimenpiteet, uloslähtö, kaupassa käynti, syöminen, vaipanvaihto, pukeminen, musiikin kuuntelu, leikkiminen ja nukkuminen ovat ainakin tuttua puuhaa ja tietää mitä ne tarkoittavat.

♥ Lempparitouhuja ovat autoleikit, lukeminen, musiikin kuuntelu ja musiikkivideot, tavaroiden kerääminen purkkiin ja sieltä pois ottaminen, hyllyjen/laatikoiden tyhjennys, vaatteiden sovitus, ulkoleikit, ovien sulkeminen/avaaminen, pelleily ja uninallen raahaaminen joka paikkaan...

♥ Ja jos uninalle on hetkeksi hukkunut, sitä lähdetään etsimään sängystä ja jos ei löydy, sitten ulistaan niin kauan kuin löytyy.

♥ Ja se nalle haisee!

♥ Lempparilelut ovat tällä hetkellä keltapunainen kuorma-auto, jonka ajoratana toimii sohva, kaikki palikat ja palaset, joita voi keräillä purkkeihin, keittiövälineet, kirjat ja nalle.

♥ Rakastaa muita lapsia edelleen ylikaiken, varsinkin tyttöjä vinkvink, mutta kovasti on hurjapää heidän kanssaan, ensin silittelee, mutta sitten jo huitoo tai repii tukasta. Tuleva herrasmies ♥

♥ On maailman söpöin nauraessaan! Varsinkin kyljistä ja vatsasta kutittamalla saa aikaan kunnon räkänaurut.

♥ Nukkuu parhaimmillaan klo 20-08 ja päiväunia vetelee noin 12.30-14.30, välillä heräilee, välillä ei.

♥ Väsyneenä naureskelee mitä kummallisemmille asioille, tasapaino heittelee ja meno on täysin päätöntä.

♥ Rakastaa kylpemistä ja suihkussa oloa! Ihan sama kuinka kauan on antanut pojan lutrata veden kanssa, hän vetää aina itkupotkuraivarit sieltä kantaessa.

♥ Nauttii saamastaan huomiosta, pelleilee ja esittää vieraille mitä hölmöimpiä juttujaan ja välillä menee vähän överiksi...

♥ Vaikkakin tällä hetkellä on aika epäsosiaalinen, sillä vieraiden tullessa roikkuu minun helmoissani kuin takiainen.

♥ Siis eroahdistus painaa!

♥ Olohuoneessa hengaillessamme ei anna minun koskea puhelimeen, ei anna juoda kahvia, ei anna valokuvata... Saisin vissiin vain istua lattialla poikaa tuijotellen. Telkkaria saan katsoa, sillä luulee varmaan minun katsovan häntä.

♥ Tykkää olla äidin pieni apulainen, laittaa pyydettäessä roskat roskikseen, auttaa tiskikoneen käynnistyksessä ja parhaimmillaan jopa keräilee omia lelujaan takaisin laatikkoon, jonka jälkeen usein myös sotkee ne uudelleen.

♥ Siivouspäivä on lemppari ja silloin riemuitaan, ainakin siinä vaiheessa, kun mainitsen sanan imuri. Heti lähtee imuri jylläämään suussa ja hakeudutaan siivouskaapille. Ja voi juku sitä iloa, kun päästään itse tositoimiin! 

♥ Mukista/lasista juominen onnistuu halutessaan, mutta kiinnostus syömisen opetteluun on nolla, vaikka ne lusikat ja lautaset pitääkin aina saada itselleen - leluiksi.

♥ Ruokailun suhteen on menossa tiukka linja. Jos poika ei syö ja pelleilee vain, ruokailu lopetetaan siihen. No eipä ole syönyt juuri mitään muutamaan päivään. Ei uppoa puurokaan enää kunnolla, eikä välipalaherkut.

♥ Eli nälkäinen känkkäränkkä täällä vähän sekoilee!

♥ Ja lisäksi halutessaan osaa tuhmailla oikein olan takaa! Sadantuhannen kieltämisen jälkeen loukkaantuu verisesti, vetää kiukkukaaret lattialla ja raivoaa kuin pieni hullu. Lisäksi tunkee dramaattisesti päätään jonnekin, seinään tai sohvaan tai tyynyyn... Yritä siinä sitten olla nauramatta.

♥ Edelleen rakastaa eläimiä! Varsinkin omia rakkaita kissojaan, vaikka lähiaikoina on ollutkin havaittavissa jonkinlaista mustasukkaisuutta minun helliessä kisuja. Karvakaverit saavat aika herkästi iskuja tai tavaroita päällensä, joten tarkkana pitää olla. Toisinaan taas seikkailevat Nasse-kaverin kanssa pitkin kämppää ja useimmiten päätyvät yhdessä haistelemaan ja heittelemään raksuja. Oravatkin ovat tällä hetkellä aika jees!

♥ Isin tullessa töistä kysyn, kuka tuli. Papa papa papa! Selvä...

♥ Ja Papan kitaralaulusessiot ovat parhaita! Tarkasti kuuntelee ja itsekin innoissaan rämpyttelee. Minun soittaessa ja laulaessa aloittaa ahdistuneen kitinän, katsoo häpeissään ja kääntää minulle selän. Ai miten niin äiti ei osaa musisoida?

♥ Niin ja se räppi on edelleen aika kova sana!

♥ Minun rakkain, söpöin ja suloisin, täyttä onnea ja puhtautta ♥

♥ Ja kyllä, hitaasti mutta varmasti se kasvaa, pieni peikkotukka ♥ Pian on kunnon Juicet.

IHMISEN KUNNIOITUS, MITÄ SE ON?

Jokainen meistä tällä maapallolla on tasavertainen keskenään. Jokainen meistä on yhtä arvokas. Jokaisella meistä on samat oikeudet, olla ja elää. Me kaikki olemme samalla viivalla. Eikö vain?

Monet ihmiset tekevät omasta arvokkuudestaan ja tasa-arvoisuudestaan huolimatta monia asioita väärin. Ihmiset ovat suvaitsemattomia, haukkuvat, kiusaavat, lyövät, varastavat, raiskaavat, tappavat, murhaavat, riistävät vapauden, pakottavat sotimaan tai pakko-ohjaavat muita elämään mielensä mukaisesti. Mutta kuinka moni haluaisi itse kokea mitään edellä mainituista asioista? Tuskin kukaan, minä väitän.

Jokainen meistä varmasti tiedostaa, mitkä asiat omalla kohdallaan ovat ikäviä, jopa ärsyttävät tai saavat aikaan suoranaista inhoa. On se sitten mielipideasia tai koskien oikeaa ja väärää, se on hyväksyttävää. Kaikkien ei tarvitse kaikkia sietää, ei tarvitse tykätä, eikä tarvitse olla kaikkien kaveri. Yksinkertaista.

Yksinkertaista on myös se, että toisen henkilön tahallinen vahingoittaminen on väärin. Vahingoittaminen sanomalla pahasti tai ilkeästi, olemalla epäkohtelias, alentamalla tai kiusaamalla, tappamalla, murhaamalla tai raiskaamalla. Kaikki ne teot ovat väärin. Ja kaikkia niitä tekoja tehdään paljon ja jatkuvasti, meillä ja ympäri maailmaa.

Ihmisen tehdessä väärin, emme voi kuitenkaan alentaa tämän henkilön arvoa. Arvoa ihmisenä ja tasavertaisena kanssaeläjänä. Meidän ei tarvitse hyväksyä huonoja tekoja, ei tietenkään, mutta emme voi viedä pahantekijältä pois sitä, joka meille kaikille kuuluu. Emme missään tapauksissa.

Voi kunpa ihmiset ymmärtäisivät. Paha ei tuo koskaan mitään hyvää, päinvastoin, eikä pahalla saa mitään muille eikä itselleen. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät, että olemalla hyvä meillä olisi kaikki mahdollisuudet avoinna. Me voisimme tehdä maailmasta paremman, turvallisemman ja kauniimman. Me voisimme kehittyä, ideoida ja tehdä enemmän. Me voisimme yhdessä mennä kohti parempaa tulevaisuutta. Me voisimme pitää huolta toisistamme, auttaa, kannustaa ja olla tukena. Voisimme iloita yhdessä, kohdata vastoinkäymiset ja rakastaa toisiamme.

Visio päässäni on kuin kaunis hamppukaupunki. Ihmiset olisivat lähekkäin. Jotkut huolehtisivat ravinnosta, jotkut vaatteista ja puhtaudesta, toiset asumisesta ja ympäristöstä sekä toiset terveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Jokaisella olisi oma tehtävänsä ja jokaista tehtävää kunnioitettaisiin. Apua saisi asiaan kuin asiaan, huolenpito ja välittäminen olisi tärkeintä. Jokainen toimisi toisten hyväksi, täydellä sydämellään, toisten parasta ajatellen. Vaikean tilanteen kohdatessa, keskustelisimme avoimesti, hyväksyisimme, auttaisimme, kuuntelisimme, antaisimme toisillemme voimaa, päätettäisiin yhdessä ja ratkaistaisiin lopputulos, joka olisi jatketta hyvään elämämäämme.

Siellä olisi vihreää ja kaunista, kukkia, peltoja, auringonsäteitä ja kimaltelevia vesipisaroita. Paljon hymyä, naurua, laulua, puhetta, lämpöä, hellyyttä, rauhaa ja rakkautta. Olisivat kaikki sovussa keskenään, ilman pahoja ajatuksia tai riitoja. Tällainen kyllä onnistuisi, jos okein yrittäisimme. Ihminen on empaattisesti ja laajasti ajatteleva eläinlaji, jonka kyvyillä pääsisi vaikka kuinka pitkälle, sinne pitkälle kauniiseen tulevaisuuteen.

Tätä asiaa olen miettinyt viime aikoina paljon. Ehkä äidiksi tulemisen jälkeen, mutta myös paljon aikaisemmin. Koko elämäni. Niin paljon olen ajatellut asiaa, epäoikeudenmukaisuutta, ylemmyyttä ja itsekyyttä, etten vain enää ymmärrä. Minua ahdistaa, inhottaa, turhauttaa, surettaa ja itkettää.

Miksi sitten tapahtuu koko ajan kaikkea pahaa? Miksi ihmiset vihaavat niin paljon? Miksi ihmiset ovat ahneita, kateellisia ja katkeria. Vihamielisyys aiheuttaa vain lisää pahaa, pahoja tekoja ja pahoinvointia. Ja kuka sellaista haluaa? Miksi ihmiset eivät kunnioita toisiaan? Miksi ihmiset eivät arvosta? Miksi ihmiset elävät oman napansa ympärillä, sekaisin itsekkyydestään ja ahneudestaan? Mikä ihmisiä oikein vaivaa?

Minä itse en voi sietää rasismia, väkivaltaa, sotaa, ahneutta, itsekkyyttä, ajattelemattomuutta, syrjimistä, kiusaamista, pettämistä tai tappamista. En voi sietää ihmisten pahuutta, sen seurauksia tai sitä ettei oikeasti välitetä. Vaikka monia asioita tai ihmisiä en voi sietää, samanarvoisuuden nimissä en silti vihaa heitä. Kunnioitan heitä yhtä lailla kuin muitakin. Kunnioitan ja arvostan heitä ihmisenä, en heidän arvojaan tai tekojaan.

Ja eihän kaikki voi kaikista tykätä, ei tarvitsekaan, ei tietenkään. Tykkääminen onkin mielipide, mutta arvostus on perusjuttu, jokaiselle kuuluva. Se on jokaisen ihmisen velvollisuus toista ihmistä kohtaan. Tai niin ainakin pitäisi olla.

Välillä tuntuu, että olen ainut ihminen, joka näin ajattelee. Välillä ihmettelen, kummastelen ja ahdistun. Välillä mietin, miksi maailma on niin paha, vaikka jokaisella olisi mahdollisuus siihen hyvään, edes pieneen sellaiseen. Jokainen voisi omilla teoillaan vaikuttaa. Jokainen voi olla se hyvä, rakastava ja toisia ihmisiä kunnioittava. Jokainen voisi olla oman arvonsa vertainen.

Kuvat: Google

IHANAT PAHAT KENGÄT

En ole ikinä osannut ostaa kenkiä. Itseasiassa kenkien ostaminen on aika turhauttavaa ja tylsintä koskaan. Okei huh, onneksi ei tarvitse itselleni ostaa, mutta tuolle pikkuiselle kylläkin. Kysymys kuuluukin, millaiset?

Eihän tuo poikanen vielä kävele. Mutta eihän sitä koskaan tiedä koska, käveleekö vielä kesän aikanakaan, mutta syksyllä luultavasti. Ostaisinko jo nyt vai vasta myöhemmin?

Meillähän on periaatteessa jo kahdet kengät. Toiset ovat Villen suvun ihanat vanhat Adidakset, kokoa 19. Toiset löysin kirppikseltä, tuollaiset söpöt vihreät, kokoa 21. Oikeastaan löytyykin jopa kolmet kengät, äitini ostamat vielä jättisuuret, jostakin kaapin perältä puoliksi hukuksista. Adidakset ovat ainoat juuri nyt sopivan kokoiset, jopa vähän reilutkin.

Lisäksi haluaisin ostaa jotkut kunnon ensikengät, jostakin ihan oikeasta liikkeestä. Vielä se ei ole ajankohtaista, mutta ehkä pian kuitenkin. Ei kyllä sitten pienintäkään aavistusta, millaiset kengät olisivat hyvät! Nettikauppoja selaillessa löysin muutamat kivat, hyvän oloiset ja letkeän näköiset. Mutta se hinta! Vaikka olisikin rahaa mielin määrin, en kyllä maksaisi noin monia kymppejä tai jopa satasta niin pienistä kengistä. Järkyttävää suorastaan. Ihan maksimi olisi sellainen viisikymppiä, jos ovat täydelliset.

Toinen ongelmahan on se materiaali. Suurin osa löytämistäni ovat nahkaa, kokonaan tai osittain. Sellaisia ei meidän perheeseen uusina osteta. Kangaskengät taas vaikuttivat aika epäpäteviltä, sellaisilta velmuilta, joissa nilkan tukeminen näyttää olevan aika toissijainen juttu. 

Oikeastaan on vielä kolmaskin ongelma. No se, että tuo poikanen huutaa kuin palosireeni saadessaan kengät jalkaansa. Hän vetää järkyttävät itkupotkuraivarit, itkee huutamalla hiki päässä ja vetää itsensä niin jäykäksi kuin vain saa. Sellaiset riavarit, että melkein alkaa itseäkin itkettämään! Muutaman kerran ollaan kenkiä pidetty, jolloin poikanen on huutokohtauksen jälkeen unohtanut ne hetkeksi. Jos vain kenkiä näyttääkin, toinen lähtee kovaa vauhtia konttien karkuun. En ymmärrä mistä moinen johtuu. Tekevätkö ne kipeää vai ovatko vain niin outo juttu, että pelottaa. Tuntuvat varmasti hyvinkin kummallisilta ensi kertaa. Onko muilla samanlaisia kokemuksia?

Millaiset ovat hyvät ensikengät? Nyt hyvät vinkit ja ehdotukset kehiin! Saa ehdotella sopivia merkkejä ja muita!

PUUHAILUJA

Leppoisa päivä oli eilen! Siivoilin koko kämpän, järjestelin vähän, suihkuttelin kaikki viherkasvit, leikin poikasen kanssa hömöjä leikkejä, hassuttelinkin vielä, Toivo otti monen monta konttausaskelta ja nousi ihan itse tukea vasten seisomaan, koin omituisia hetkiä puheenjohtajan ja hänen vaimonsa kanssa, ihania ystäviä tuli naapurista kylään (♥), rentouduttiin illalla, katseltiin outoa härskiä ohjelmaa tajuamatta siitä mitään ja muitakin juttuja muistamatta niitä enää.

Tänään olen syönyt herkullista tomaattimozzarellakeittoa, soitellut Toivolle hänen lempparibiisiä kolmeen kertaan, laulanut hämähämähäkkiä Toivon nauraessa minulle, miettinyt tulevia 1vee kemuja, haaveillut paremmasta kamerasta, laitellut uusia siemeniä itämään, pohtinut Ikea-hankintoja, ihmetellyt Toivon kummallista yskää, juonut ihanaa mangoteetä kupillisen, syönyt kulhollisen banaanin ja mandariinin paloja, rapsutellut ja halaillut karvaisia murujani, löytänyt matolta kissanviiksen (!), rapsutellut lisää, suihkutellut yrttejä ja tehnyt lisää pöytätilaa niille, kuunnellut Huge L:n uusinta levyä, puhallellut itsekseen saippuakuplia (?) ja askarrelut unisieppareita.

Unisiepparit eivät kylläkään ole läheskään valmiita. Ei yksikään. Enkä tiedä montako niitä teen, ehkä kaksi tai kymmenen. Lahjaksikin ehkä. Mutta on tuo näpertäminen niin kivaa ja ihanaa, että ihan koukuttaa minua. Hetkeksi menen jatkamaan vielä, ennen kuin muruni saapuu kotiin rankan iltavuoron jälkeen. Taidan tehdä iltateen ja voileivät valmiiksi hänelle ♥

Rakkaita hetkiä kaikille sinne ♥ Leppoisaa alkanutta viikkoa!

PS. Lähdetään Villen kanssa keskiviikkona pitkästä aikaa iltakemuihin, hömpöttelemään ja naureskelemaan hihi ♥

SADEPÄIVÄ

No mitäpä tänne? Täällä on kotipäivää vietetty rentoillen, mitenkäs muutenkaan, kurkittu pihalle harmauteen ja sateeseen. Ehkäpä ne lumet vihdoin sulavat! Jotenkin hassu tunnelma on leijaillut täällä, ehkä hämäryyden ja koleuden vuoksi, ehkä muutenkin. Pientä levottomuutta ja väsymystä on havaittavissa, liikaa ajatuksia loukussa pään sisällä ja liikaa tekemättömiä tehtäviä. Tänään aurinkoa on kaivannut minun lisäkseni yrtit pienoiset, joista olen ollut huolissani valon puutteen vuoksi. Vielä pitäisi löytää aikaa, jotta saisin loputkin siemenet purkkeihin!

Minä olen muuten hurahtanut huutonettiin. Nyt vasta hiljattain olen tajunnut sen mahtavuuden, sen mukaansa tempaavan otteen ja sen aarre paljouden! Koko ajan tekisi mieli siellä penkoa, etsiä löytöjä ja tutkiskella. Voi sitä tavaran määrää ja voi voi, kun ei ihan kaikkea saisi huudella. Tuolta löysin Toivolle ihanan välikausipuvun! Silmiini osuivat myös muutamat ihanat verhot ja pari kangasta...

Onkohan minusta kehkeytymässä tuhluri! Tuskinpa vain, toivottavasti ei. Meillä niin vähän kuluu rahaa tässä perheessä, että kyllähän sitä joskus saa hankintoja tehdä, varsinkin tarpeellisia sellaisia! Eikö niin! Olisi tässä ensi viikolla edessä myös Ikean reissu (!!!) ja hui kauhea mikä hirvitys on siitä etukäteen. Pelkästä ajatuksestakin tulee koko kropan valtaamia kylmiä väreitä, eikä mitenkään hyvällä. Pakottava shoppailu saa minut voimaan pahoin, vaikka minkäs teet, kun on meidän isolle vauvalle vihdoin saatava se huone kuntoon!

Parhaita lauantaihetkiä teille ♥

9 KUUKAUTTA 3 VIIKKOA 1 PÄIVÄ

Meidän pieni Toivonen, hymyilevä sulosuu, väriloiste, aurinko ja rakkauksista suurin. On hän iloinen edelleen, omatahtoinen, mutta kiltti, hassu höpönassu ja tomera touhulainen. Mieleltään herkkä ja tunteikas, sydämeltään lämmin ja avara ♥

Osaaminen & taidot
- Ryömii vauhdilla, omalla suloisella tavallaan
- Istuu ilman tukea
- Menee konttausasentoon ja ottaa muutamia konttausaskelia
- Nousee tuen varassa (isiä ja äitiä vasten) polviseisontaan ja seisomaan
- Taputtaa ja heiluttaa, melkein sanoo heihei
- Höpöttelee tavuja ja yhdistelee niitä
- Tunnistaa sanat lamppu ja kukka, osoittelee niitä ja kovasti yrittää perässä toistaa

- Tunnistaa sanan ei ja halutessaan osaa totella sitä

Rytmi
- Yöunet noin klo 19.30-07.00 välisen ajan, heräilee vaihtelevasti enemmän tai vähemmän
- Ensimmäiset päiväunet klo 10 ja toiset klo 15, nukkuu noin 1 1/2 tuntia/kerta
- Aamupala klo 07.30, lounas klo 12, välipala klo 14, päivällinen klo 16-17 ja iltapala klo 18.30 plus maitoa ruuan kanssa ja aina ennen nukkumista

Lempparit & rakkaudet
- Musiikki, etenkin suomalainen räppi!
- Hassuttelu ja höpsöttely, yksin ja yhdessä isin ja äidin kanssa
- Kiipeily
- Ovien heiluttaminen
- Tutkiminen yksityiskohtaisesti
- Kissat, etenkin Nasse, josta on tullut paraskaveri ♥
- Lamput ja kukat

 

Toivon lempparibiisi, tätä hän kuuntelee ja katselee aina alusta loppuun, ihan jokainen kerta. Hehe.  

HÖPÖTYS

Hip hei! Viimeiset kaksi päivää ovat olleet aika mahtavia! Siksi mahtavia, sillä olemme vain olleet rauhassa, koko perheen voimin, rentoilleet ja nauttineet vapaasta ajasta. Jotenkin ovat nämä päivät tuntuneet erityisen leppoisilta ja leppoisestahan minä tunnetusti pidän! Vaikka jokavuotista munajuhlaa emme vietäkään, on meillä tarpeeksi omanlaistamme juhlamieltä, vaikka joka päivälle!

Oikeastaan nämä kaksi päivää olen ihastellut pienen pieniä yrttivauvoja. Ne kasvaa jo! Yllättävän nopeasti minun mielestäni, mutta parempi niin, sillä aion vielä muutaman purkillisen istuttaa. Kyllä noista vihreistä kaunokaisista saa ihan valtavan määrän energiaa, takaavat jokapäiväisen hymyn ja antavat iloa kevääseen. Voisin niitä jatkuvasti ihastella <3 Voi mitä rakkautta!

Aika pärähtänyt olen myös tuohon Villen minulle tilaamaan ostokseen. Nimittäin Rayman Originsiin! Jo nyt parin päivän ajan olen sitä hakannut aina tilanteen antaessa myöden ja huh huh! Aivan mahtava peli ja grafiikka, innostava ja koukuttava. Se on niin mahtava, etten edes hermojani menetä, vaan jatkan, jatkan ja jatkan, kunnes olen päässyt eteenpäin. Aika vaikea se minusta on, haasteellinen, mutta ei mahdoton pelattava. Jee! Onko joku muu pelannut? Suosittelen!

Toivokin on ollut ekstra positiivisella päällä ja hänestä on kehkeytynyt oikea touhupeikko! Hän on kuin pieni mönkiäinen, menee siellä ja täällä, puhisee ja puhkuu. Joka välissä minä mietin, että milloin on minun pienestä peikkosesta tuollainen tullut. Oikea vipeltäjä! Ja vieläkin rakkaampi ♥

Toivo osoittelee täällä lamppuja ja kukkia, taputtelee ja höpöttelee omiaan. Maailman ihanin hän on laittaessaan päänsä meidän päälle ja sanoo aaa-aaa ♥ Ihana hellyydenosoitus! 

Tämän illan olenkin ollut yksin, lukuunottamatta tuota nukkuvaa höpönassua. Fiilis on mitä mahtavin, vakkakin väsynyt, mutta iloinen. Pieni murhe on vieläkin väsyneemmän murun vuoksi, sillä hän joutui lähtemään yövuoroon. Onneksi hän on ahkerin tuntemani ihminen ja jaksaa varmasti! Minä puolestani täällä kotona nautiskelen yksinolosta ja itseni täyteisestä illasta, herkullisesta iltapalasta ja teestä, pelailen ja rentoilen Mukavia iltoja nämäkin ovat.

Lämpöä ja rakkautta teille ♥