Hip hei! Mitä teille kuuluu? Me vain olemme, aikaa riittää, eikä minnekään ole pakko mennä. Voidaan tehdä mitä vain tai voidaan olla paikoillaan, tekemättä mitään tai tehden jotakin. Viikon verran ollaan tässä jo rentoiltu, hyvin voidaan, iloinen mieli, liikuntaa, ulkoilua ja rakkaiden seuraa aamusta iltaan, yötä päivää. Tähän voisi meilkein jo tottua ja varmasti totutaankin, sillä vielä olisi kolme viikkoa jäljellä!
Tiistaina suuntasimme kohti Pohjanmaata! Pitkästä aikaa sinnekin, minun iskäni luo kyläilemään. Minähän meinasin jo heti matkan alussa menettää hermoni, sillä pikkuisia stressinpoikasia sinkoili sinne tänne, aina edellisen väistyessä tieltä. Ihan jo naurattaa näin jälkeen päin. Onneksi reilun parin tunnin automatka sujui hienosti ja pääsimme turvallisesti leppoisin mielin perille.
Olikin mukava reissu! Saimme oman huoneen kuin hotellissa konsanaan, teimme hyvää ruokaa, seikkailimme ulkona luonnossa kera monien hyttysten, ihastelimme ympärillämme olevia kauniita maalaismaisemia, makoilimme nurmikolla ja nautimme auringosta, kävimme tapaamassa vanhuksia, isovanhempiani, joita oli oikein ihana nähdä, iltakävelyillä saimme kokea sitä ihmeellistä rauhaa, kuunneltiin luonnon ääniä, linnunlaulua ja näimme muutaman siilen, joille höpöttelimme hassusti, nukuimme levotoman hyvin, poikanen oli maailman ihanin reissaaja ja oikein hyväntuulinen pakkaus, vaikka itkikin turvaistuimeen laittoa, mutta hymyili ja nauroi sitäkin enemmän, jäi iloinen mieli ja hyvä tunne, kotiin oli parasta palata, kiitos ihana isukki ja paappa ♥
Loma jatkuu ja päivät rentoilee kanssamme. Yhdessä meillä on hyvä olla ja hauskaakin, sillä omat pöhköt juttumme ja Toivon hassuttelut antavat meille naurua ja hymyä hetkestä toiseen. Tänään lenkkariostoksille ja vaatteita etsimään, muusta ei tietoakaan, ollaan vaan ja eletään tässä hetkessä, juuri nyt. Jotain hassua ja leppoisan letkeää me tässä lomalla vielä tehdään.
Ihania rakkauden täyteisiä hetkiä kaikille, rauhaa ja lempeä ♥
Tiistaina suuntasimme kohti Pohjanmaata! Pitkästä aikaa sinnekin, minun iskäni luo kyläilemään. Minähän meinasin jo heti matkan alussa menettää hermoni, sillä pikkuisia stressinpoikasia sinkoili sinne tänne, aina edellisen väistyessä tieltä. Ihan jo naurattaa näin jälkeen päin. Onneksi reilun parin tunnin automatka sujui hienosti ja pääsimme turvallisesti leppoisin mielin perille.
Olikin mukava reissu! Saimme oman huoneen kuin hotellissa konsanaan, teimme hyvää ruokaa, seikkailimme ulkona luonnossa kera monien hyttysten, ihastelimme ympärillämme olevia kauniita maalaismaisemia, makoilimme nurmikolla ja nautimme auringosta, kävimme tapaamassa vanhuksia, isovanhempiani, joita oli oikein ihana nähdä, iltakävelyillä saimme kokea sitä ihmeellistä rauhaa, kuunneltiin luonnon ääniä, linnunlaulua ja näimme muutaman siilen, joille höpöttelimme hassusti, nukuimme levotoman hyvin, poikanen oli maailman ihanin reissaaja ja oikein hyväntuulinen pakkaus, vaikka itkikin turvaistuimeen laittoa, mutta hymyili ja nauroi sitäkin enemmän, jäi iloinen mieli ja hyvä tunne, kotiin oli parasta palata, kiitos ihana isukki ja paappa ♥
Loma jatkuu ja päivät rentoilee kanssamme. Yhdessä meillä on hyvä olla ja hauskaakin, sillä omat pöhköt juttumme ja Toivon hassuttelut antavat meille naurua ja hymyä hetkestä toiseen. Tänään lenkkariostoksille ja vaatteita etsimään, muusta ei tietoakaan, ollaan vaan ja eletään tässä hetkessä, juuri nyt. Jotain hassua ja leppoisan letkeää me tässä lomalla vielä tehdään.
Ihania rakkauden täyteisiä hetkiä kaikille, rauhaa ja lempeä ♥
