lauantai 2. marraskuuta 2013

AJATUSVIRTAA


Tervetuloa ihana pimeä marraskuu! Kyllä minä pidän tästä monien voivottelemasta kuusta. Tämä on juuri sitä aikaa, kun voi hyvällä omalla tunnolla sukeltaa peittojen väliin, loikoilla ja laiskotella, poltella kynttilöitä, tunnelmoida, ihastella pimeyttä ja nauttia pienistä kauniista hetkistä. Juurikin sellaista spesiaaliaikaa.

Saamattomuus on valloittanut kirjoitusenergiani ja inspiraatio valokuvaukseen on ollut alamaissa. Ehkä syy on tuo jatkuva pimeys, krooninen väsymys tai ehkä jokin muu. Joka tapauksessa pääni on ollut ihan totaalisen kohmeessa ja ajatukset ovat jumittuneet tuntemattomiin. Minua ihan naurattaa, sillä olen kolmena iltana istunut koneen ääreen, enkä ole saanut yhtään mitään aikaiseksi. Luovuus, missä luuraat?

Vaikka melkeinpä voisi kuvitella minun olleeni saamattomuuden multihuipentumissa viimeisen viikon ajan, mutta näin se ei ihme kyllä ole. Voisin sanoa olleeni jopa ahkera. Olen järkkäillyt kotonamme kaikki kaapit kuntoon, siivonnut vaatehuoneen, saunan ja laittanut parvekkeen talvikuntoon sekä siinä samalla sanonut hyvästit kaikelle turhalle. Vihdoin uskallamme kurkistaa kaappeihimme ilman, että on pelättävä onnettomuusvaaraa. Tätä suosittelenkin kaikille, sillä tämä on ollut enemmän kuin vapauttavaa!

Syvällisen siivouksen ohella Toivo on leikkinyt räkänokkasankaria ja samalla kokenut elämänsä ensimmäisen oikean flunssan kera yskän ja huonosti nukuttujen öiden. Eilen päätin itsekin liittyä sankarijengiin, ainakin tästä limamäärästä ja pöllö-olosta päätellen. Onneksi emme tunnetusti ole mitään kovinkaan vakavia sairastelijoita, vaikka kyllä tämä suoraan sanottuna aika hanurista on.

Ja niin kuin muihinkin päiviin, on myös sairastelupäiviimme kuulunut hepulointia, haskanpitoa ja loppumattomia hymyjä. Kämppäkin jo kertoo sen, että täällä on nähtävästi vietelty flunssapeikkojen räkäjuhlaa!

No okei, jos ihan rehellinen olen, on meidän oloa maustettu myös ripauksella kiukkua, pahaa mieltä ja kiukkukaaria. Ja vissiin hampaitakin on puskettava vielä flunssan päälle. Mutta nämäkin kuuluvat asiaan, eikä sekään nyt ihan turhan vakavaa ole. Ainakaan toisinaan.

Pakko mainita, että valokuvaajan ja vaatesuunnittelijan lisäksi Toivosta on tulossa hyvää vauhtia vielä tanssijakin. On hänellä sellaiset muuvit kehkeytyneet tässä muutaman päivän sisällä, että saatan purskahtaa nauruun jo pelkästä ajatuksesta. Ja miten hämmentävän suloinen voi pieni ihminen olla tanssiessaan! Edelleen hänen on lisäksi päästävä tanssimaan myös isin tai äidin syliin, jolloin tanssin ilon kruunaa vielä välitön läheisyys ja loppumattoman rakkauden tunne. Eilen aamulla meillä oli Toivon kanssa ehkä herkin hetki ikinä, sillä radiossa sattui soimaan joku ällöherkkä liipalaapabiisi, poikanen otti minusta tiukasti kiinni ja painoi päänsä hartioilleni. Siinä me sitten tanssahdeltiin sylikkäin ja samalla meinasin purskahtaa itkuun. Voiko jotakin rakastaa näin paljon ♥

Myös yksi onnellisuutta aiheuttava harvinaislaatuinen tapahtuma on luvassa maanantaista alkaen, sillä minun murunen jää viikon mittaiselle lomalle. Siis lomalle! Ja sitä lomaa tässä onkin jo kuumeisesti odoteltu. Minulle on oikeastaan aivan sama tapahtuuko koko viikkona mitään, kunhan saan olla rakkaimpieni kanssa, möllötellä ja syödä herkkuja.

Viikon päästä lauantaina onkin sitten luvassa erityisiä spesiaalijuttuja. Pojat lähtevät viikonlopuksi Hämeenkyröön Mummilaan ja minulle saapuu ystäväiseni kylään, jonka näenkin ensimmäisen kerran! Niin ainutlaatuista ja ihanaa ja jännittävää ja uskomattoman hienoa. Saapi nähdä, mitä hullutuksia me tyttöset keksimmekään.

Tänään on myös erityisen ainutlaatuinen päivä, sillä minun rakkaat kissapoikani täyttävät 5 vuotta! Viisi mielettömän upeaa vuotta. Ihan tajutonta, miten hekin voivat olla jo niin vanhoja. Vastahan minä heitä pentuina rapsuttelin ja paijailin silmät sydämen muotoisina rakkaudesta. Ja sitä rakkauden määrää en voi sanoinkuvaillakaan, sillä se vain vahvistuu ja vahvistuu. Nuo karvakaverit ovat tehteet elämästäni suurenmoisen ♥ He kruunaavat meidän suloisen pienen perheen.

Nyt fiilikseni on räkäisen tukkoisen hikisen nihkeä, mutta aivan tajuttoman onnellinen. Ihan tajuttoman onnellinen kaikesta hyvästä ympärilläni. Hyvä mieli ja ilo pursuaa korvistani ulos ja minun tekisi mieli juosta ulos alasti huutamaan, kuinka rakastankaan tätä elämää! Rakastan tätä kaikkea. 

Rauhaisaa viikonloppua kaikille ♥

10 kommenttia :

  1. Voi että tulee aina niin hyvä mieli kun lukee sun blogia ♥ Vaikka olis kuinka huono päivä niin aina piristää ♥ I H A N A!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua en tiedä mitä sanoa, mutta kiitos ♥ Punastun! Tällaiset kommentit ovat maailman parhaita, kiitos siitä sinä hieno nainen ♥

      Poista
  2. Tuli NIIN hyvä mieli tätä lukiessa, että ei mun sanat riitä kommenttia kaunistamaan! Voi rakkaus tuota sun elämänasennetta ja lämpöä, joka sulattais vaikka mun pakkasen jäädyttämän varpaat sieltä Tampereelta saakka. ♥ Mää en kestä! AAAAAAAAAA. Okei, aika asiatonta tulla huutelemaan toisen kommenttiboksiin, mutta en voi hallita itteäni! :-D Oot aivan mielettömän ihana ja ihanaa viikonloppua ja kaikkea ihanaa tulevaan ja sanoinko jo ihana aika monesti? Hih, no ei sen väliä. ♥ :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EMMA! Senkin sinä asiaton huutelija, olet päiväni piristys! Enhän mä tähän osaa muuta sanoa kuin KIITOS ♥ Kiitos ihanasta kommentista, kauniista sanoistasi, ilosta jota minulle annoit ja hyvästä mielestä, mikä tulvii yli äyräiden sinun ansiostasi! Sä olet aikamoinen neitonen! Riemastuttavaa viikkoa ja lempeitä ajatuksia, iloa ja nautintoa sulle senkin höpsö ♥Hihi!

      Poista
  3. Onnea kisuille! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi! Kisut kiittää miu ♥

      Poista
  4. http://luulokuu.blogspot.fi/2013/11/haastavaa.html
    pssst, haastoin sinut! <3

    VastaaPoista