lauantai 1. maaliskuuta 2014

MAALISKUUN ENSIMMÄINEN

Tiedättekö sen tunteen, kun heräät itseksesi valon täyteiseen huoneeseen ja huomaat kellon olevan jo kahdeksan aamulla, eikä sinua edes väsytä yhtään? Tänään kävi juuri niin. Onneksi olkoon, saavutimme ensimmäisen täysin nukutun yön! Menihän siinä vuosi ja kahdeksan kuukautta, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Voin kertoa, että oli ihanaa hipsiä Toivon huoneeseen kuuntelemaan sitä äärimmäisen suloista tuhinaa.

Tuon uskomattoman ihmeellisen yön kunniaksi päätin viettää erityisen leppoisan ja kiireettömän aamupäivän peikkoseni kanssa. Fiilistelimme tovin jos toisenkin sängyssä möyrien ja leikkien, halien ja höpsötellen, söimme oikein pitkän ja maittavan aamiaisen, hassuttelimme aamupesuilla ja Toivon piirrellessä join kupposen kahvia ja silittelin tuota hassunkurista peikkotukkaa. Huokailin onnesta ja hymyilin. Toivo pussaili vuorotellen minua sekä kaikkea mitä etensä sai ja kissarakkaatkin saivat oman osuutensa hellyydestä.

Pian saammekin mennä herättelemään isipeikkoa uniltaan, joka päätti tänään viimeisen yövuoronsa. Tänään on myös sen verran erikoinen päivä, sillä suuntaamme illan suussa Villen kanssa meidän lähihoitajaluokan tapaamiseen. Hihi että jännittää! Olen niin riemuissani ja innolla odotan ihanien ihmisten tapaamista.

Halien kera haluan toivottaa teille oikein rentouttavaa viikonloppua! Nauttikaa ja iloitkaa elämästä
 
Ps. Olette varmaan huomanneet tuon hillittömästi kasvaneen valon määrän. Oi oi kevät tulee!

8 kommenttia :

  1. Kiitos leveästä hymystä, jonka sait aikaan! ♥ :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Emma rakas, samoin <3

      Poista
  2. Toivo vois tulla näyttämään meillekkin, miten reippaasti syödään, sen verran mahtavan kokoisia lusikallisia näyttää meinaan poika nauttivan :)

    Mä sitten niin tykkään sun kuvista, ne on aina niin lämpimiä. Jopa mustavalkoisina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, Toivo syö reippaasti VAIN puuroa :--D Näkisitpä muut ruokailut... Ihan toivotonta! Meillekin on tullut taas joku ihmeen vaihe, ettei mikään maistu, eikä mitään voida edes maistaa. Tällä hetkellä helpoiten menee pinaattikeitto ja se taitaakin olla lemppariruoka! Tsemppiä ja reippautta teidän ruokailuhetkiin :--)

      Voi kiitos ihana Katja <3 Kauniisti sanottu! Mua välillä naurattaa, kun lähes aina on vain mustavalkoisia kuvia, mutta minä vain pidän niistä :--) Niissä ei katse kiinnity pelkästään vain epäolennaisiin asioihin vaan juurikin siihen kuvassa huokuvaan tunnelmaan 8)

      Poista
  3. Ihana positiivisuuspostaus! Ihana Toivo ja ihanat mukit! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi! Positiivisuus on parasta ;) Ihaniahan nuo ovat! Mukit on kirpparilöytöjä 8)

      Poista
  4. Ihania kuvia Toivosta. Koskahan mie saisin meidän pojan nukkumaan omassa sängyssä. Hän kun edelleen nukkuu miun kainaloisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leppis <3 Voih, kainaloisena. Herkkää ja läheistä. Ehkä sitten, kun molemmat ovat valmiita siirtymiseen. Se voisi olla vaikka tänään tai huomenna, ihan miten hyvältä tuntuu. Luulen että poika ei suhtaudu muutokseen juuri mitenkään, ainakaan kauaa, mutta ehkäpä sinulle onkin vaikeampaa ;) Näin voisin kuvitella! Kokeilkaa ja tunnustelkaa muutosta, mutta jos ei haittaa siitä ole, jatkakaa samaan malliin <3

      Poista